Pitkäaikaistyöttömien motivaation tarkasteleminen toimintaterapian menetelmin
Lindell, Salla; Rimaila, Kirsi (2022)
Lindell, Salla
Rimaila, Kirsi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101221149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101221149
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimintaterapian menetelmien mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien motivaation arvioinnissa. Työ toteutettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) työkykyhankkeen sekä työkykyhankkeen yhteistyökumppanin, Järvenpään kuntouttavan työtoiminnan, Walon kanssa. Työkykyhanke 2020–2022 perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä toteuttamaan työkykyohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Työn tarkoitus oli selvittää kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien pitkäaikaistyöttömien motivoitumista toimintaan sekä heidän motivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä. Työtä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: minkälaista tietoa pitkäaikaistyöttömien motivaatiosta saadaan kerättyä toimintaterapian VQ-FI-arviointimenetelmällä ja minkälaista tietoa asiakkaiden motivaatiosta saadaan selville teemahaastattelun avulla.
Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin inhimillisen toiminnan (MOHO) -malli, jonka avulla on mahdollista tarkastella motivaatioon vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti. Malliin pohjautuva havainnointimenetelmä VQ-FI oli luonteva valinta aineistonkeruumenetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista arvioida juuri toimintaan motivoitumista. VQ-FI:tä täydentävänä menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka rakenne ja kysymykset laadittiin inhimillisen toiminnan mallin avulla. Kahta eri aineistonkeruumenetelmää käyttämällä saatiin laajempi näkökulma aiheeseen sekä lisättiin tutkimuksen luotettavuutta.
Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, joka soveltui hyvin pienen tutkimusjoukon prosessien tarkasteluun. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla kahta Järvenpään kuntouttavan työtoiminnan (Walo) asiakasta Walon toimipisteellä kevään 2022 aikana. Kerätty aineisto analysoitiin luokittelun ja teemoittelun avulla. Teemoittelussa hyödynnettiin MOHOn tahdon osa-alueita, joiden lisäksi eriteltiin ympäristötekijöihin liittyvät havainnot ja tiedot. Tutkimushenkilöille koottiin haastattelujen ja havainnointien tuloksista henkilökohtaiset voimavaralähtöiset koosteet, joihin koottiin heidän motivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät soveltuivat hyvin pitkäaikaistyöttömien motivaation arviointiin ja ne toimivat toisiaan täydentävästi. VQ-FI:n avulla saatiin tarkkaa tietoa henkilöiden motivaatiosta tietyssä toimintatilanteessa, kun taas teemahaastattelun avulla saatiin kartoitettua laajemmin henkilöiden motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, kuten henkilöiden mielenkiinnon kohteita, arvoja sekä heidän käsityksiään omista kyvyistään. VQ-FI-menetelmän avulla saatiin myös tietoa siitä, miten työtoiminnan ympäristö tukee tutkimushenkilöiden motivaatiota. Teemahaastattelun avulla puolestaan laajennettiin käsitystä henkilöiden motivaatioon vaikuttavista ympäristötekijöistä työtoiminnan ulkopuolella, kuten kotona ja aiemmissa opiskelu- ja työpaikoissa.
Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin inhimillisen toiminnan (MOHO) -malli, jonka avulla on mahdollista tarkastella motivaatioon vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti. Malliin pohjautuva havainnointimenetelmä VQ-FI oli luonteva valinta aineistonkeruumenetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista arvioida juuri toimintaan motivoitumista. VQ-FI:tä täydentävänä menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka rakenne ja kysymykset laadittiin inhimillisen toiminnan mallin avulla. Kahta eri aineistonkeruumenetelmää käyttämällä saatiin laajempi näkökulma aiheeseen sekä lisättiin tutkimuksen luotettavuutta.
Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, joka soveltui hyvin pienen tutkimusjoukon prosessien tarkasteluun. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla kahta Järvenpään kuntouttavan työtoiminnan (Walo) asiakasta Walon toimipisteellä kevään 2022 aikana. Kerätty aineisto analysoitiin luokittelun ja teemoittelun avulla. Teemoittelussa hyödynnettiin MOHOn tahdon osa-alueita, joiden lisäksi eriteltiin ympäristötekijöihin liittyvät havainnot ja tiedot. Tutkimushenkilöille koottiin haastattelujen ja havainnointien tuloksista henkilökohtaiset voimavaralähtöiset koosteet, joihin koottiin heidän motivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät soveltuivat hyvin pitkäaikaistyöttömien motivaation arviointiin ja ne toimivat toisiaan täydentävästi. VQ-FI:n avulla saatiin tarkkaa tietoa henkilöiden motivaatiosta tietyssä toimintatilanteessa, kun taas teemahaastattelun avulla saatiin kartoitettua laajemmin henkilöiden motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, kuten henkilöiden mielenkiinnon kohteita, arvoja sekä heidän käsityksiään omista kyvyistään. VQ-FI-menetelmän avulla saatiin myös tietoa siitä, miten työtoiminnan ympäristö tukee tutkimushenkilöiden motivaatiota. Teemahaastattelun avulla puolestaan laajennettiin käsitystä henkilöiden motivaatioon vaikuttavista ympäristötekijöistä työtoiminnan ulkopuolella, kuten kotona ja aiemmissa opiskelu- ja työpaikoissa.
