Rajat joessa
Pyyhtiä, Sami (2022)
Pyyhtiä, Sami
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101221159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101221159
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ongelmia muodostuu, kun kahden eri yksikön välinen raja kulkee joessa. Tavoitteena oli esitellä jokirajaparadoksi, jossa raja on lähtökohtaisesti staattinen, kun taas joki kiemurtelee. Työssä keskityttiin valtionrajoihin, koska näissä yksitulkintaisuus on kaikkein olennaisinta ja erot korostuvat.
Työssä esitellään aluksi hieman joen rajakäytön historiaa ja sitä, miksi joki on hyvin yleinen rajanvetopaikka. Tämän jälkeen esitellään fyysinen syy siihen, miksi joki ylipäätänsä muuttaa uomaansa. Loput työstä on jokirajaesimerkkejä niin Suomesta kuin maailmalta pyrkien esittelemään, miksi kyseinen raja on nykyisessä paikassaan, millaisia ongelmia sen vesiosuudesta on muodostunut ja miten näitä ongelmia on ratkottu tai millaisia kiistoja siellä vielä on.
Työssä havaittiin, että kiistojen määrä väheni, jos jo rajaa muodostettaessa tiedostettiin joen uoman kiemurtelu. Yleensä rajaa perustettaessa hyväksyttiin joen luonnollinen kiemurtelu, joten ongelmia lähinnä muodostui, jos joen uoma muuttui ihmisen toimien seurauksena. Työssä huomattiin myös se, että valtiot eivät aina aja sitä kaikkein loogisinta tulkintaa vaan sitä, josta he itse hyötyvät enemmän.
Työn lopputuloksena muodostui kattava ja monipuolinen katsaus jokirajaongelmaan. Työ ei pyri tarjoamaan ratkaisuja ongelmaan, vaan esimerkkien kautta esittelemään, mitä kaikkea voi seurata, jos ongelmaa ei tiedosteta etukäteen.
Työssä esitellään aluksi hieman joen rajakäytön historiaa ja sitä, miksi joki on hyvin yleinen rajanvetopaikka. Tämän jälkeen esitellään fyysinen syy siihen, miksi joki ylipäätänsä muuttaa uomaansa. Loput työstä on jokirajaesimerkkejä niin Suomesta kuin maailmalta pyrkien esittelemään, miksi kyseinen raja on nykyisessä paikassaan, millaisia ongelmia sen vesiosuudesta on muodostunut ja miten näitä ongelmia on ratkottu tai millaisia kiistoja siellä vielä on.
Työssä havaittiin, että kiistojen määrä väheni, jos jo rajaa muodostettaessa tiedostettiin joen uoman kiemurtelu. Yleensä rajaa perustettaessa hyväksyttiin joen luonnollinen kiemurtelu, joten ongelmia lähinnä muodostui, jos joen uoma muuttui ihmisen toimien seurauksena. Työssä huomattiin myös se, että valtiot eivät aina aja sitä kaikkein loogisinta tulkintaa vaan sitä, josta he itse hyötyvät enemmän.
Työn lopputuloksena muodostui kattava ja monipuolinen katsaus jokirajaongelmaan. Työ ei pyri tarjoamaan ratkaisuja ongelmaan, vaan esimerkkien kautta esittelemään, mitä kaikkea voi seurata, jos ongelmaa ei tiedosteta etukäteen.