Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoketjun kehittäminen Siun soten alueella

Abstract

Aivoverenkiertohäiriöpotilaat (AVH) ovat kiireellisen hoidon tarpeessa oleva potilasryhmä. AVH-potilaat hyötyvät nopeasta hoidon aloittamisesta, koska aivoverisuonitukoksen hoito voidaan toteuttaa vain lyhyen aikaa oireiden alkamisen jälkeen. Aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat potilaille laadukkaiden elinvuosien menetystä ja ovat terveydenhuollolle taloudellisesti merkittävä menoerä.

Ensihoitopalvelulla ja sairaalan päivystyksellä on keskeinen rooli AVH-potilaiden hoitoketjussa. Ensihoidossa on tärkeää tunnistaa potilaan AVH-oireet, tehdä välttämättömimmät tutkimukset ja mittaukset, selvittää potilaan aiempi toimintakyky sekä tähdätä nopeaan kuljetuksen aloitukseen. Normaaleissa olosuhteissa kohteessaoloaika ei tulisi ylittää 20 minuuttia. Ensihoidon kohteessaoloaikaa ja sairaalan sisäisiä viiveitä on mahdollista lyhentää toimintaohjeilla ja hoitoprotokollilla sekä kehittämällä toimintatapoja. Sujuva yhteistyö ensihoidon ja päivystyksen välillä mahdollistaa toimivan ja laadukkaan hoitoketjun, jolloin hoidon kokonaisviiveitä saadaan pienennettyä.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kaksiosaisena tutkimuksellisena kehittämistyönä. Suunnitelmavaiheessa kehitettiin Delfoi-menetelmää hyödyntäen mittari, jonka avulla voidaan seurata AVH-potilaiden hoidon viiveitä ensihoidossa sekä päivystyksessä. Tutkimusosiossa tutkittiin ensimmäisessä vaiheessa kehitetyn mittarin avulla AVH-potilaiden hoitoketjun tämänhetkinen tilanne Siun soten alueella ensihoidon ja päivystyksen osalta. Viiveitä tutkittiin potilaan AVH-oireen alusta päivystyksessä tehtyyn hoitopäätökseen saakka. Trombektomiaan lähteneiden potilaiden osalta aikaviiveitä seurattiin jatkokuljetuksen aloitukseen saakka. Tavoitteena oli löytää hoitoketjua hidastavia tekijöitä, sekä testata kehitetyn mittarin toimivuutta. Aineisto kerättiin viiden kuukauden aikana kevään ja kesän 2022 aikana. Kohderyhmänä olivat kaikki ensihoidon A/B 706 (aivohalvaus) -kuljetuskoodilla Siun soten yhteispäivystykseen kuljetetut potilaat (n=75).

Tulosten mukaan ensihoidon keskimääräinen kohteessaoloaika oli 20 minuuttia (n=75). Kohteessaoloaikaan näytti vaikuttavan erityisesti mittausten (kuten verenpaine, pulssi, saturaatio, syke, verensokeri) ja toimenpiteiden tekeminen kohteessa. Mittausten suorittaminen vasta kuljetuksen aikana lyhensi kohteessaoloaikaa 25 minuutista 9 minuuttiin. Ekg:n ottaminen kohteessa pidensi kohteessaoloaikaa 13 minuuttia, perifeerisen kanyylin laitto 3 minuuttia ja lääkärin konsultaatio 6 minuuttia. Kokonaisaika ensihoidon hälytyksestä hoitopäätöksen tekoon päivystyksessä oli keskimärin 1 tunti 42 minuuttia. Tutkimuksen tulokset raportoitiin toimeksiantajan käyttöön, joka voi niiden avulla kehittää toimintaansa. Kehitetty kyselylomake tulee jäämän pysyvään käyttöön, joten tutkimusta voidaan toistaa samansisältöisenä.

Patients with cerebral circulation disorder benefit from rapid initation of treatment, as the treatment of a cerebrovascular obstruction can be treated within a short period of time after the onset of symptoms. In emergency care, it is important to identify the patient's symptoms, carry out the most necessary examinations and measurements, find out the patient's previous functional capacity and aim for a quick start of transport. Under normal conditions the stay at the site should not exceed 20 minutes. Proficient cooperation between emergency care and emergency room in hospital enables a functional and high-quality care chain, which reduces the overall delays in treatment.

This thesis was implemented as a two-part research-based development work. In the design phase, a meter was developed using the Delphi method to monitor delays in the treatment of patients in emergency care and emergency room. In the research section, the current situation of the treatment chain of patients was researched using a prospectively developed indicator. Delays were researched from the beginning of the patient's symptoms to the treatment decision made in the emergency room. For patients with thrombectomy, time delays were monitored until the start of further transport. The aim was to find factors that delays the treatment chain and to test the functionality of the developed meter. The data was collected during the spring and summer of 2022. The target group consisted of patients that was transported to the emergency room with the transport code A/B 706 (stroke) (n=75).

According to the results, the average time of emergency care at the site was 20 minutes (n=75). The time spent at site seemed to be particularly affected by taking measurements (such as blood pressure, pulse etc.) and procedures at the site but taking those during transport reduced the time of the target from 25 minutes to 9 minutes. Taking an ECG at the target increased the time of the subject by 13 minutes, the peripheral cannula by 3 minutes, and the doctor's consultation by 6 minutes. The total time from emergency medical alarm to decision on emergency room was 1 hour 42 minutes. In the future, the developed questionnaire will be made permanent use of the residue so that research can be repeated with the same content in the future.