Tuntemukset tukenasi : materiaalia Autismisäätiölle ryhmämuotoisen aistituokion suunnittelun tueksi

Abstract

Erilaiset aistitiedon käsittelyn haasteet ovat tyypillisiä autismikirjon häiriössä. On tärkeää, että yksilöllistä reagointia erilaisiin aistiärsykkeisiin opitaan tunnistamaan, jotta autismikirjon henkilöiden toimintakykyä ja osallisuutta voidaan tukea. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Autismisäätiön Käpylän ohjaus- ja valmennuspalveluiden henkilökunnan kanssa. Autismisäätiö on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon säätiömuotoinen yritys, joka tarjoaa palveluita autismikirjon henkilöille.

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Autismisäätiön henkilökunnan tietämystä aistisäätelystä, erityisesti keskeisten aistijärjestelmien eli lähiaistien ja aistitiedon käsittelyn haasteiden osalta sekä vahvistaa henkilökunnan keinoja ryhmämuotoisten aistituokioiden suunnitteluun. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite muodostuivat yhteistyökumppanin kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt materiaali on kehitetty yhteiskehittelyn keinoin. Materiaali on suunnattu pääasiassa Autismisäätiön henkilökunnalle heidän asiakasryhmänsä huomioiden. Materiaalista löytyvät toiminnat ovat kuitenkin sovellettavissa kaikille, jotka tarvitsevat tukea aistisäätelyn käsittelyyn liittyen.

Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina toimivat keskeiset aistijärjestelmät eli lähiaistit, aistitiedon käsittelyn haasteet sekä aistipoikkeavuudet autismikirjon häiriössä. Toimintaterapian tietoperustana opinnäytetyössä sekä materiaalin koostamisessa käytettiin Gary Kielhofnerin (2008) inhimillisen toiminnan mallia, Yalomin (2005) ryhmän terapeuttisia tekijöitä sekä Marilyn Colen (2017) seitsemän vaiheen työtapaa. Inhimillisen toiminnan malli ohjasi myös materiaalin koostamista ja erityisesti siitä korostuivat ympäristön sekä suorituskyvyn näkökulmat.

Valmis materiaali lisää tietämystä lähiaisteista ja aistitiedon käsittelyn haasteista sekä antaa selkeän rungon, jota voidaan hyödyntää ryhmämuotoisten aistituokioiden suunnittelun ja toteutuksen tukena. Haasteeksi nousi se, että teoriatieto aistisäätelyn haasteista sekä autismikirjon häiriöstä käsittelevät pääosin lapsuusaikaa, jolloin tieto oli sovellettava aikuiselle asiakasryhmälle sopivaksi. Jatkossa voisi materiaaliin laatia lomakkeen, joka mahdollistaisi yksilöllisten huomioiden kirjaamisen aistituokioiden aikana. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää kartoittaa esimerkiksi omaishoitajien ja avustajien tarpeita aistisäätelyn tukemiseen liittyen.

With autism spectrum disorder, challenges in processing sensory information are typical. It is important to recognize individual response to different types of sensory stimuli, in order to be able to support client's ability to perform day-to-day tasks and participation. This thesis was carried out in collaboration with Autism Foundation Finland, Käpylä councelling and coaching services. Autism Foundation is a non-profit foundation which offers services to people with autism spectrum disorders.

The primary purpose of this bachelor's thesis was to increase staff knowledge of sensory regulation, especially regarding near senses and the challenges of processing sensory information. The aim was also to give the staff means to support the design of sensory input. The purpose and aim were prepared in collaboration with Autism Foundation. The thesis output was developed by means of co-creation. The material is aimed primarily to the Foundation, but the occupations are also applicable for other client groups.

Theoretical starting points of this thesis were near senses, the challenges of processing sensory information and sensory abnormalities in autism spectrum disorder. The knowledge base for occupational therapy consisted of Gary Kielhofner’s Model of Human Occupation, Yalom’s group therapeutic factors and Marilyn Cole’s seven step format. The Model of Human Occupation also guided the construction of the material, and it particularly emphasized the environmental and performance perspectives.

The material we produced increases knowledge about the near senses and the challenges of processing sensory information. It also provides a clear framework that can be used to support the planning and implementation of sensory experiences.