Etäjohtamisen haasteet : koronan vaikutus

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on etäjohtamisen haasteet ja koronan vaikutukset niihin. Opinnäytetyön menetelmänä oli tutkimuksellinen työ ja laadullinen menetelmä. Aineistona käytettiin saatavilla olevaa dataa ja tutkimuksia koronapandemian vaikutuksista etätyöhön, etäjohtamiseen ja niiden yleisimpiin haasteisiin sekä työtyytyväisyyteen. Aineistona käytettiin myös etäjohtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä ammattikirjoja sekä Työterveyslaitoksen, Baronan ja Työolobarometrin tutkimuksia. Opinnäytetyössä tulkittiin ja analysoitiin aineistoja ja tutkimuksia, jotka oli kerätty ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Analysoinnissa kohteena olleet aineistot ja tilastot oli kerätty muutaman vuoden aikavälillä, jolloin alkavaa trendiä koronapandemian vaikutuksista työn aiheeseen liittyen oli jo näkyvissä.

Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli se, että oliko koronapandemialla positiivinen vai negatiivinen vaikutus etäjohtamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selkeämpi kuva koronapandemian vaikutuksista etätyöhön, etäjohtamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviin haasteisiin. Tutkimuskysymykset liittyivät etäjohtamisen yleisimpiin haasteisiin ja koronapandemian vaikutuksiin näihin haasteisiin. Hypoteesina oli, että koronapandemia on vaikuttanut suurimmalta osin negatiivisesti ihmisten kokemuksiin etätyöskentelystä ja etäjohtamisesta. Hypoteesi piti osittain paikkansa, mutta ihmisryhmien välillä oli suuriakin eroja siinä, miten he kokivat etätyön onnistuneen. Työtyytyväisyys laski tietyillä ryhmillä etätyöskentelyssä, mutta ei niin merkittävästi kuin läsnätyössä.