”Tavallaan se perhetyö ja koko perhe, se lapsi, ei pelkästään lapsi vaan perhe” Varhaiskasvatuksen moniammatillisen kasvattajatiimin käsityksiä varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä
Ronkainen, Pieta; Partanen, Minna (2022)
Ronkainen, Pieta
Partanen, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421237
Tiivistelmä
Tutkimustehtävänämme on kuvata varhaiskasvatuksen moniammatillisen kasvattajatiimin käsityksiä varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä. Oulun kaupungissa on laadittu varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ja ensimmäiset uuden työnkuvan mukaiset sosionomit aloittivat työssään alkuvuodesta 2022. Moniammatillisen tiimin yhteisen käsityksen eri ammattiryhmien osaamisesta on todettu edistävän lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena on edistää lapsen etua tuottamalla varhaiskasvatuksen moniammatillisten tiimien työn tueksi yhteistä ymmärrystä ja tietoa varhaiskasvatuksen sosionomien käytännön työtehtävistä.
Tutkimuksen tietoperusta rakentui varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävän yhteiskunnallisesta tarpeesta, varhaiskasvatusryhmän moniammatillisesta työtiimistä ja siltä taustalta sosionomin erityisosaamisesta tiimissä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografian keinoin. Tutkimusmenetelmä oli ryhmähaastattelu. Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan kaksi varhaiskasvatuksen moniammatillista kasvattajatiimiä, joissa työskenteli uuden tehtävänkuvan mukainen varhaiskasvatuksen sosionomi. Haastattelun pääteemat olivat monialainen yhteistyö, yhteistyö huoltajien kanssa sekä lapsen hyvinvoinnin tukeminen.
Moniammatillisen tiimin kasvattajien käsitykset varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä jakautuivat kolmeen kuvauskategoriaan: monialaiseen verkostotyöhön, perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseen sekä lapsen hyvinvoinnin tukemiseen pedagogisessa toiminnassa. Käsityksissä varhaiskasvatuksen sosionomin eriytyvistä työtehtävistä painottuivat verkostotyön osalta tuen tarpeen tunnistamiseen ja palveluohjaukseen liittyvät tehtävät sekä perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamisen osalta erityisesti Lapset puheeksi – menetelmän hyödyntäminen.
Opinnäytetyössä nousi esiin työnjaon haasteellisuus sosionomin eriytyvien tehtävien osalta ja jatkossa tarvitaankin varmasti aikaa aktiiviselle keskustelulle ja tiedottamiselle varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvasta. Tuloksista nousi monenlaisia esimerkkejä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaan liittyvistä käytännön työtehtävistä, joita voi hyödyntää avatessa uutta tehtävänkuvaa varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmille. Jatkossa voisi olla hyödyllistä selvittää suuremmalla otannalla kasvattajatiimien käsityksiä varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä ja ajankäytöstä, kun varhaiskasvatuksen sosionomeja alkaa laajemmin tehtävässä työskennellä.
Tutkimuksen tietoperusta rakentui varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävän yhteiskunnallisesta tarpeesta, varhaiskasvatusryhmän moniammatillisesta työtiimistä ja siltä taustalta sosionomin erityisosaamisesta tiimissä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografian keinoin. Tutkimusmenetelmä oli ryhmähaastattelu. Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan kaksi varhaiskasvatuksen moniammatillista kasvattajatiimiä, joissa työskenteli uuden tehtävänkuvan mukainen varhaiskasvatuksen sosionomi. Haastattelun pääteemat olivat monialainen yhteistyö, yhteistyö huoltajien kanssa sekä lapsen hyvinvoinnin tukeminen.
Moniammatillisen tiimin kasvattajien käsitykset varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä jakautuivat kolmeen kuvauskategoriaan: monialaiseen verkostotyöhön, perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseen sekä lapsen hyvinvoinnin tukemiseen pedagogisessa toiminnassa. Käsityksissä varhaiskasvatuksen sosionomin eriytyvistä työtehtävistä painottuivat verkostotyön osalta tuen tarpeen tunnistamiseen ja palveluohjaukseen liittyvät tehtävät sekä perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamisen osalta erityisesti Lapset puheeksi – menetelmän hyödyntäminen.
Opinnäytetyössä nousi esiin työnjaon haasteellisuus sosionomin eriytyvien tehtävien osalta ja jatkossa tarvitaankin varmasti aikaa aktiiviselle keskustelulle ja tiedottamiselle varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvasta. Tuloksista nousi monenlaisia esimerkkejä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaan liittyvistä käytännön työtehtävistä, joita voi hyödyntää avatessa uutta tehtävänkuvaa varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmille. Jatkossa voisi olla hyödyllistä selvittää suuremmalla otannalla kasvattajatiimien käsityksiä varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävistä ja ajankäytöstä, kun varhaiskasvatuksen sosionomeja alkaa laajemmin tehtävässä työskennellä.