Toiminta sujuvaksi : lapsen toiminnanohjaustaitojen tukeminen arjessa
Järvinen, Jenna; Lahti, Heta (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101321204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101321204
Tiivistelmä
Toiminnanohjauksen haasteet ovat lapsilla melko yleisiä ja voivat näyttäytyä monin eri tavoin. Jo lievätkin toiminnanohjauksen pulmat voivat vaikuttaa toiminnoista suoriutumiseen ja hankaloittaa lapsen arkea. Haasteet voivat heijastua myös sosiaalisiin suhteisiin, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen sekä lapsen kehittyvään minäkuvaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa perheiden kaipaamaa tukea lapsilla ilmeneviin toiminnanohjauksen haasteisiin. Tavoitteena on koostaa perheille käytännönläheisiä ja helposti hyödynnettäviä keinoja tukea lapsen toiminnanohjausta arjessa.
Toimintaterapian alan teoriana hyödynnetään inhimillisen toiminnan mallia (The Model of Human Occupation, MOHO), joka ohjaa huomioimaan henkilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä toiminnasta suoriutumiseen. Toiminnanohjaukseen liittyviä kysymyksiä pohdittaessa inhimillisen toiminnan malli ohjaa huomioimaan muun muassa tahdon, tottumuksen ja ympäristön vaikutuksia toimintaan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimuotoisena kehittämistyönä, jonka osana on koostettu perheiden arjen tueksi opas, joka sisältää tietoa toiminnanohjauksesta, sekä valmista materiaalia ja ohjeet materiaalin käyttöön ottamiseksi. Opas on toteutettu yhteiskehittelynä Tampereen kaupungin lasten- ja nuorten toimintaterapeuttien kanssa, ja opinnäytetyön raporttiosuus sekä opas palvelevat myös heidän työtään tarjoten valmista materiaalia perheiden tukemiseksi lapsen toiminnanohjauksen haasteissa.
Oppaan koostamisessa hyödynnettiin opinnäytetyön osana tehdyn vanhemmille suunnatun kyselyn tuloksia. Kyselyllä selvitettiin vanhemmilla jo olevaa tietoa toiminnanohjauksesta ja keinoja, joita heillä on käytössään lapsen toiminnanohjauksen tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin heidän kaipaamaansa lisätietoa ja tukea aiheeseen liittyen. Kyselyyn vastanneista osa oli jo perehtynyt toiminnanohjauksen haasteisiin ja toiminnanohjauksen tukemisen keinoihin, mutta silti useat vastaajista kaipasi näihin vielä lisää tietoa. Arjen tilanteissa, joissa lapsilla kyselyn perusteella esiintyi eniten toiminnanohjauksen haasteita, olivat pukeutumistilanne ja ruokailutilanne. Vastaajista suurin osa tunnisti aktiivisesti käyttävänsä lapsen toiminnanohjauksen tukemiseen sanallista ohjaamista, ennakointia ja läsnäoloa.
Opinnäytetyön avulla saatiin kartoitettua arvokasta tietoa vanhempien kokemasta tuen tarpeesta lastensa toiminnanohjaustaitojen tukemiseen. Opinnäytetyön osana toteutetun oppaan avulla pystytään vastaamaan vanhempien tarpeeseen ja matalalla kynnyksellä tarjoamaan tukea perheiden arkeen. Jatkossa olisi hyvä tarkastella muun muassa sitä, kuinka toiminnanohjauksen haasteita omaavat lapset saataisiin ajoissa tuen ja avun piiriin. Olisi myös tärkeää pohtia, kuinka tukea toiminnanohjauksen haasteisiin olisi saatavilla eri kunnissa asuville perheille mahdollisimman yhdenmukaisesti. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää huomioida myös muiden ikäryhmien kuten kouluikäisten, nuorten tai jopa aikuisten toiminnanohjauksen haasteet ja niiden tukeminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa perheiden kaipaamaa tukea lapsilla ilmeneviin toiminnanohjauksen haasteisiin. Tavoitteena on koostaa perheille käytännönläheisiä ja helposti hyödynnettäviä keinoja tukea lapsen toiminnanohjausta arjessa.
Toimintaterapian alan teoriana hyödynnetään inhimillisen toiminnan mallia (The Model of Human Occupation, MOHO), joka ohjaa huomioimaan henkilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä toiminnasta suoriutumiseen. Toiminnanohjaukseen liittyviä kysymyksiä pohdittaessa inhimillisen toiminnan malli ohjaa huomioimaan muun muassa tahdon, tottumuksen ja ympäristön vaikutuksia toimintaan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimuotoisena kehittämistyönä, jonka osana on koostettu perheiden arjen tueksi opas, joka sisältää tietoa toiminnanohjauksesta, sekä valmista materiaalia ja ohjeet materiaalin käyttöön ottamiseksi. Opas on toteutettu yhteiskehittelynä Tampereen kaupungin lasten- ja nuorten toimintaterapeuttien kanssa, ja opinnäytetyön raporttiosuus sekä opas palvelevat myös heidän työtään tarjoten valmista materiaalia perheiden tukemiseksi lapsen toiminnanohjauksen haasteissa.
Oppaan koostamisessa hyödynnettiin opinnäytetyön osana tehdyn vanhemmille suunnatun kyselyn tuloksia. Kyselyllä selvitettiin vanhemmilla jo olevaa tietoa toiminnanohjauksesta ja keinoja, joita heillä on käytössään lapsen toiminnanohjauksen tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin heidän kaipaamaansa lisätietoa ja tukea aiheeseen liittyen. Kyselyyn vastanneista osa oli jo perehtynyt toiminnanohjauksen haasteisiin ja toiminnanohjauksen tukemisen keinoihin, mutta silti useat vastaajista kaipasi näihin vielä lisää tietoa. Arjen tilanteissa, joissa lapsilla kyselyn perusteella esiintyi eniten toiminnanohjauksen haasteita, olivat pukeutumistilanne ja ruokailutilanne. Vastaajista suurin osa tunnisti aktiivisesti käyttävänsä lapsen toiminnanohjauksen tukemiseen sanallista ohjaamista, ennakointia ja läsnäoloa.
Opinnäytetyön avulla saatiin kartoitettua arvokasta tietoa vanhempien kokemasta tuen tarpeesta lastensa toiminnanohjaustaitojen tukemiseen. Opinnäytetyön osana toteutetun oppaan avulla pystytään vastaamaan vanhempien tarpeeseen ja matalalla kynnyksellä tarjoamaan tukea perheiden arkeen. Jatkossa olisi hyvä tarkastella muun muassa sitä, kuinka toiminnanohjauksen haasteita omaavat lapset saataisiin ajoissa tuen ja avun piiriin. Olisi myös tärkeää pohtia, kuinka tukea toiminnanohjauksen haasteisiin olisi saatavilla eri kunnissa asuville perheille mahdollisimman yhdenmukaisesti. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää huomioida myös muiden ikäryhmien kuten kouluikäisten, nuorten tai jopa aikuisten toiminnanohjauksen haasteet ja niiden tukeminen.