Esihenkilöiden kokemuksia kriisijohtamisesta Covid-19-pandemian aikana : terveysturvallisuustoimet Helsinki-Vantaan lentoasemalla keväällä 2020
Nortia, Riikka (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421231
Tiivistelmä
Vuoden 2020 keväällä aloitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön käskystä Covid-19-pandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Toimiin asetettiin Vantaan kaupungin työntekijöitä, joiden tehtävinä oli toteuttaa ja koordinoida saapuvien lentomatkustajien terveydentilaselvityksiä, koronavirustestausta ja karanteenihotellitoimintaa. Vantaan kaupungin toiminta järjestettiin lentoasemalla 27.3.-13.5.2020.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata esihenkilöiden kokemuksia kriisiajan johtamisesta ja hallinnasta Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä keväällä 2020 Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa kriisijohtamisen ja -hallinnan onnistumisesta terveysalalla. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Mitkä tekijät esihenkilöiden mielestä edistivät kriisijohtamista Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä? Mitkä tekijät esihenkilöiden mielestä haittasivat kriisijohtamista Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä? Miten esihenkilöiden mielestä organisaation kriisijohtamista tulisi jatkossa kehittää?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin yhdeksää Vantaan kaupungin esihenkilöä keväällä 2021. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa kriisijohtamisen teoria.
Esihenkilöiden mielestä kriisijohtamista edistivät yhdessä tekeminen, kyvykkyys toimia kriisitilanteissa, tiedolla johtaminen, työn kokeminen merkityksellisenä, tulevaisuuden tapahtumiin varautuminen, tehtävän ymmärtäminen ja ammattiosaamisen hyödyntäminen. Kriisijohtamista haittaavia tekijöitä olivat epäselvyydet toiminnan organisoinnissa, epäselvyydet toimintaa ohjaavissa säädöksissä ja ohjeissa, henkinen kuormitus, organisaatioiden byrokratia ja tilannejohtamisen haasteet. Jatkossa kriisijohtamista tulisi kehittää toimintaa tukevan ja kehittävän johtamisen kautta, järjestelmällisellä toiminnalla, organisaatioiden varautumisella ja henkilöstön pysyvyyden varmistamisella.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yhdessä tekeminen ja kyvykkyys toimia kriisitilanteissa ovat erityisesti kriisijohtamisen onnistumista edistäviä tekijöitä. Epäselvyydet toiminnan organisoinnissa haittaavat kriisijohtamista. Organisaation tulee kehittää kriisitilanteiden toiminnan arviointia kriisijohtamisen kehittämiseksi sekä varautumistaan osana kriisijohtamisen prosessia. Lisäksi voidaan todeta, että kriisijohtaminen on kompleksinen ilmiö, joka ei yksiselitteisesti onnistu tai epäonnistu.
Työstä saatua tietoa voidaan hyödyntää niin Vantaan kaupungin kuin muidenkin organisaatioiden kriisijohtamisjärjestelmien kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia laajemmin Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjä Covid-19-pandemiaan liittyvää toimia tai esimerkiksi kohdeorganisaation onnistumista kriisijohtamisessa pandemian aikana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata esihenkilöiden kokemuksia kriisiajan johtamisesta ja hallinnasta Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä keväällä 2020 Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa kriisijohtamisen ja -hallinnan onnistumisesta terveysalalla. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Mitkä tekijät esihenkilöiden mielestä edistivät kriisijohtamista Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä? Mitkä tekijät esihenkilöiden mielestä haittasivat kriisijohtamista Covid-19-pandemian hallintaan liittyvissä operatiivisissa tehtävissä? Miten esihenkilöiden mielestä organisaation kriisijohtamista tulisi jatkossa kehittää?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin yhdeksää Vantaan kaupungin esihenkilöä keväällä 2021. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa kriisijohtamisen teoria.
Esihenkilöiden mielestä kriisijohtamista edistivät yhdessä tekeminen, kyvykkyys toimia kriisitilanteissa, tiedolla johtaminen, työn kokeminen merkityksellisenä, tulevaisuuden tapahtumiin varautuminen, tehtävän ymmärtäminen ja ammattiosaamisen hyödyntäminen. Kriisijohtamista haittaavia tekijöitä olivat epäselvyydet toiminnan organisoinnissa, epäselvyydet toimintaa ohjaavissa säädöksissä ja ohjeissa, henkinen kuormitus, organisaatioiden byrokratia ja tilannejohtamisen haasteet. Jatkossa kriisijohtamista tulisi kehittää toimintaa tukevan ja kehittävän johtamisen kautta, järjestelmällisellä toiminnalla, organisaatioiden varautumisella ja henkilöstön pysyvyyden varmistamisella.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yhdessä tekeminen ja kyvykkyys toimia kriisitilanteissa ovat erityisesti kriisijohtamisen onnistumista edistäviä tekijöitä. Epäselvyydet toiminnan organisoinnissa haittaavat kriisijohtamista. Organisaation tulee kehittää kriisitilanteiden toiminnan arviointia kriisijohtamisen kehittämiseksi sekä varautumistaan osana kriisijohtamisen prosessia. Lisäksi voidaan todeta, että kriisijohtaminen on kompleksinen ilmiö, joka ei yksiselitteisesti onnistu tai epäonnistu.
Työstä saatua tietoa voidaan hyödyntää niin Vantaan kaupungin kuin muidenkin organisaatioiden kriisijohtamisjärjestelmien kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia laajemmin Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjä Covid-19-pandemiaan liittyvää toimia tai esimerkiksi kohdeorganisaation onnistumista kriisijohtamisessa pandemian aikana.