Kunnossapidon työtehtävien analysoiminen
Jarsma, Ilari (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421232
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli miettiä kunnossapidon työtehtävien kuittausten pohjalta tehtäviä analyysimalleja. Analyysimallit tulisivat osaksi yrityksen uutta liiketoiminnan ohjausjärjestelmää. Ohjausjärjestelmän osana olisi tarkoitus luoda yrityksen laitekannan kestävyyttä mittaava osakokonaisuus, jonka perusteella yrityksen huoltotoimintaa pystytään kehittämään. Työn tavoitteena oli myös tarkastella kunnossapitoa yleisellä tasolla.
Työtä varten kerättiin tietoa kunnossapidosta, toimintatavoista ja mahdollisista halutuista analyysikohteista haastattelemalla yrityksen huoltoinsinööriä. Tietoa kerättiin myös kunnossapidon standardeista sekä kirjallisuudesta.
Työssä tulokseksi saatiin kattava lista erilaisia kunnossapidon työtehtävien kuittausten perusteella tehtäviä mittareita. Näiden mittareiden perusteella yritys pystyy kehittämään huoltotöiden tarkkoja raportointeja ja kykenee niistä muodostamaan tarkkoja analyysejä. Näitä analyysejä pystytään muodostamaan yleisellä ja tarkemmalla tasolla. Yleisellä tasolla mittareista näkee, onko jossain tietyssä kohteessa huoltopiikkejä, kun taas tarkemmalla tasolla pystytään tarkastelemaan kohteen osa-alueiden kestävyyksiä ihan yksittäisellä komponenttitasolla.
Kulutarkastelulla pystyisi tarkastelemaan kohteiden kunnossapitotehtävien ja varaosien kuluja. Kulutarkastelulla analyysiä tekevä henkilö saa helposti tietoa kunnossapidon kuluista kohdekohtaisesti. Näiden kulujen avulla yritys kykenee hinnoittelemaan palvelusopimuksia.
Työtä varten kerättiin tietoa kunnossapidosta, toimintatavoista ja mahdollisista halutuista analyysikohteista haastattelemalla yrityksen huoltoinsinööriä. Tietoa kerättiin myös kunnossapidon standardeista sekä kirjallisuudesta.
Työssä tulokseksi saatiin kattava lista erilaisia kunnossapidon työtehtävien kuittausten perusteella tehtäviä mittareita. Näiden mittareiden perusteella yritys pystyy kehittämään huoltotöiden tarkkoja raportointeja ja kykenee niistä muodostamaan tarkkoja analyysejä. Näitä analyysejä pystytään muodostamaan yleisellä ja tarkemmalla tasolla. Yleisellä tasolla mittareista näkee, onko jossain tietyssä kohteessa huoltopiikkejä, kun taas tarkemmalla tasolla pystytään tarkastelemaan kohteen osa-alueiden kestävyyksiä ihan yksittäisellä komponenttitasolla.
Kulutarkastelulla pystyisi tarkastelemaan kohteiden kunnossapitotehtävien ja varaosien kuluja. Kulutarkastelulla analyysiä tekevä henkilö saa helposti tietoa kunnossapidon kuluista kohdekohtaisesti. Näiden kulujen avulla yritys kykenee hinnoittelemaan palvelusopimuksia.