Käyttäjäkokemussuunnittelun vaikutus sosiaali- ja terveysalan mobiilisovellukseen
Suovuori, Tea (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821335
Tiivistelmä
Mobiililaitteissa toimivat sosiaali- ja terveysalansovellukset (mHealth-sovellukset) ovat viime vuosina yleistyneet. mHealth-sovellukset voivat helpottaa tiedon jakamista, henkilökohtaisten terveystietojen tallentamista sekä tuottaa etäpalveluita. Sovellusten avulla voidaan muun muassa seurata ja tukea käyttäjiä etänä sairauksien oireiden hoidossa.
Terveysalan hyvin henkilökohtaisesta ja mahdollisesta herkkäluontoisuudesta johtuen, alan sovelluksen suunnittelu vaatii ennakointia, myötätuntoa ja äärimmäistä huomiota yksityiskohtiin. Terveydenhuollon sovellukset tulisi tehdä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella. UX-suunnittelun (User Experience Design, UX) eli käyttäjäkokemussuunnittelun tarkoituksena on luoda helppokäyttöisiä ja käyttäjiä miellyttäviä ratkaisuja.
Tämä tutkimuksellisen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Mehiläisen digitaalisten palveluiden kanssa. Työn aihe muovautui yrityksen tarpeiden ja työn toteuttajan omasta kiinnostuksesta käyttäjäkokemussuunnittelua ja digitaalista terveysalaa kohtaan. Tarkoituksena oli tutkia narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla käyttäjäkokemussuunnittelun vaikutusta sosiaali- ja terveysalan mobiilisovelluksen kehitykseen sekä tehdä kehittämistyö sovelluksen sisällön kehittämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoa käyttäjäkokemussuunnittelusta sosiaali- ja terveysalalla sekä kehittää OmaMehiläinen-sovelluksen käyttäjäkokemusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousi tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon mobiilisovelluksen käyttäjäkokemukseen. Tekijät ovat luokiteltavissa sovelluksen ominaisuuksiin, käyttäjien ominaisuuksiin, yksilöllisiin ratkaisuihin, suunnitteluprosessiin, visuaalisuuteen sekä turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Sovellusten toivottaisiin muun muassa olevan räätälöitävissä, antavan henkilökohtaista palautetta sekä kertovan tietojen keräyksestä ja käytöstä. Esille nousi myös ominaisuuksia ja sisältöjä, joita käyttävät toivoisivat sosiaali- ja terveydenhuollon sovelluksiin. Näitä olivat muun muassa keskustelufoorumi tai chat, dark mode eli tumma tila sekä tutkimustulosten visualisointi. Sovellusten toivottiin olevan myös skaalautuvia, tehokkaita, helppokäyttöisiä ja niiden sisällön toivottiin olevan näyttöön perustuvan tiedon mukaista.
Terveysalan hyvin henkilökohtaisesta ja mahdollisesta herkkäluontoisuudesta johtuen, alan sovelluksen suunnittelu vaatii ennakointia, myötätuntoa ja äärimmäistä huomiota yksityiskohtiin. Terveydenhuollon sovellukset tulisi tehdä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella. UX-suunnittelun (User Experience Design, UX) eli käyttäjäkokemussuunnittelun tarkoituksena on luoda helppokäyttöisiä ja käyttäjiä miellyttäviä ratkaisuja.
Tämä tutkimuksellisen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Mehiläisen digitaalisten palveluiden kanssa. Työn aihe muovautui yrityksen tarpeiden ja työn toteuttajan omasta kiinnostuksesta käyttäjäkokemussuunnittelua ja digitaalista terveysalaa kohtaan. Tarkoituksena oli tutkia narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla käyttäjäkokemussuunnittelun vaikutusta sosiaali- ja terveysalan mobiilisovelluksen kehitykseen sekä tehdä kehittämistyö sovelluksen sisällön kehittämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoa käyttäjäkokemussuunnittelusta sosiaali- ja terveysalalla sekä kehittää OmaMehiläinen-sovelluksen käyttäjäkokemusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousi tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon mobiilisovelluksen käyttäjäkokemukseen. Tekijät ovat luokiteltavissa sovelluksen ominaisuuksiin, käyttäjien ominaisuuksiin, yksilöllisiin ratkaisuihin, suunnitteluprosessiin, visuaalisuuteen sekä turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Sovellusten toivottaisiin muun muassa olevan räätälöitävissä, antavan henkilökohtaista palautetta sekä kertovan tietojen keräyksestä ja käytöstä. Esille nousi myös ominaisuuksia ja sisältöjä, joita käyttävät toivoisivat sosiaali- ja terveydenhuollon sovelluksiin. Näitä olivat muun muassa keskustelufoorumi tai chat, dark mode eli tumma tila sekä tutkimustulosten visualisointi. Sovellusten toivottiin olevan myös skaalautuvia, tehokkaita, helppokäyttöisiä ja niiden sisällön toivottiin olevan näyttöön perustuvan tiedon mukaista.