Työvuorosuunnittelun vaikutukset sairaanhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin
Akkanen, Mirjami; Kalvi, Mari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821345
Tiivistelmä
Hoitotyössä on useita työntekijöitä kuormittavia elementtejä. Hyvä työvuorosuunnittelu voi toimia avainasemassa sairaanhoitajien psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työvuorosuunnittelun yhteyksiä sairaanhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin. Työn tilaajana toimi Laakson yhteissairaalahankeen muutosjohtamisen työryhmä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin keskeisistä terveysalojen tietokannoista erilaisilla hakusanojen yhdistelmillä. Aineistoksi valikoituneiden tutkimusten (n=7) analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ergonominen työvuorosuunnittelu, joustava ja säännöllinen työaika ja mahdollisuudet työn keventämiseen vaikuttavat edistävästi psyykkiseen työhyvinvointiin. Emotionaalista terveyttä edistää mahdollisuus päättää ja vaikuttaa omaan työhön liittyvistä asioista. Työyhteisön yhteisöllisyys koetaan positiiviseksi voimavaraksi ja erityisesti yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisää työtyytyväisyyttä. Vuorotyö on yksi keskeisin rasittava tekijä sairaanhoitajan työssä vuorokausirytmin vaihtelun vuoksi, josta välillisesti aiheutuu moninaisia terveyshaasteita. Huomioitavaa on myös, että eri-ikäisillä on erilaisia arvostuksia työelämää kohtaan ja ikä voi asettaa haasteita palautumiseen.
Hyvän työhyvinvoinnin tulisi olla organisaation keskeinen päämäärä. Onnistunut työvuorosuunnittelu edistää psyykkistä ja emotionaalista terveyttä. Työstä palautuminen ja riittävä vapaa-aika ovat merkityksellisiä yksilölle. Jatkossa tulisi tehdä lisää tutkimusta erilaisista työvuorosuunnittelumalleista ja niiden yhteyksistä sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Erityisesti kotimaisista organisaatioista olisi hyvä saada tutkittua tietoa, jotta suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteet tulisivat huomioiduksi. Saatuja tuloksia voi hyödyntää Laakson yhteissairaalahankkeessa, kun pohditaan käytettävää työvuorosuunnittelun menetelmää.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin keskeisistä terveysalojen tietokannoista erilaisilla hakusanojen yhdistelmillä. Aineistoksi valikoituneiden tutkimusten (n=7) analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ergonominen työvuorosuunnittelu, joustava ja säännöllinen työaika ja mahdollisuudet työn keventämiseen vaikuttavat edistävästi psyykkiseen työhyvinvointiin. Emotionaalista terveyttä edistää mahdollisuus päättää ja vaikuttaa omaan työhön liittyvistä asioista. Työyhteisön yhteisöllisyys koetaan positiiviseksi voimavaraksi ja erityisesti yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisää työtyytyväisyyttä. Vuorotyö on yksi keskeisin rasittava tekijä sairaanhoitajan työssä vuorokausirytmin vaihtelun vuoksi, josta välillisesti aiheutuu moninaisia terveyshaasteita. Huomioitavaa on myös, että eri-ikäisillä on erilaisia arvostuksia työelämää kohtaan ja ikä voi asettaa haasteita palautumiseen.
Hyvän työhyvinvoinnin tulisi olla organisaation keskeinen päämäärä. Onnistunut työvuorosuunnittelu edistää psyykkistä ja emotionaalista terveyttä. Työstä palautuminen ja riittävä vapaa-aika ovat merkityksellisiä yksilölle. Jatkossa tulisi tehdä lisää tutkimusta erilaisista työvuorosuunnittelumalleista ja niiden yhteyksistä sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Erityisesti kotimaisista organisaatioista olisi hyvä saada tutkittua tietoa, jotta suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteet tulisivat huomioiduksi. Saatuja tuloksia voi hyödyntää Laakson yhteissairaalahankkeessa, kun pohditaan käytettävää työvuorosuunnittelun menetelmää.