Peroneuspareesin aiheuttaman riippunilkan tukeminen tehdasvalmisteisella nilkka-jalkateräortoosilla: opasvideo valmistuen käytöstä
Kurki, Inka (2022)
Kurki, Inka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101921368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101921368
Tiivistelmä
Yhteisen pohjehermon halvaus eli peroneuspareesi tunnetaan paremmin nimellä riippunilkka. Se näyttäytyy kävellessä jalkaterän läpsymisenä alustaan sekä askelsyklin puutteellisena heilahdusvaiheena, jolloin varpaat laahautuvat alustassa tekemättä varvastyöntöä. Opinnäytetyössä kuvatulla nilkka-jalkateräortoosilla pyritään tukemaan nilkkaan vaikuttavien lihasten toimintaa sekä helpottamaan ja normalisoimaan kävelyä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi oululainen apuvälineyritys Avoris Oy, joka jälleenmyy tehdasvalmisteisia mutta myös yksilöllisiä ortooseja.
Opinnäytetyön tarkoitus oli toteuttaa video tehdasvalmisteisen nilkka-jalkateräortoosin käyttöindikaatioista ja ohjata sen käyttö sekä sisä- että ulkojalkineissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opasvideo yrityksen myynti-, markkinointi- ja asiakkaan ohjauskäyttöön. Työssä korostui työelämälähtöisyys ja fysioterapeutin moninainen osaamisen tarve esim. etävastaanottoja ajatellen.
Jatkokehityksenä tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä kyselytutkimus opinnäytetyössä käytetyn nilkka-jalkateräortoosin käyttäjille. Kyselytutkimus voisi tutkia työn kehitystavoitteen toteutumista eli sitä, miten ortoosi on edistänyt normaalia kävelyä. Lisäksi peroneuspareesia voisi tutkia laajempana ilmiönä esim. polyneuropatioiden yhteydessä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli toteuttaa video tehdasvalmisteisen nilkka-jalkateräortoosin käyttöindikaatioista ja ohjata sen käyttö sekä sisä- että ulkojalkineissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opasvideo yrityksen myynti-, markkinointi- ja asiakkaan ohjauskäyttöön. Työssä korostui työelämälähtöisyys ja fysioterapeutin moninainen osaamisen tarve esim. etävastaanottoja ajatellen.
Jatkokehityksenä tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä kyselytutkimus opinnäytetyössä käytetyn nilkka-jalkateräortoosin käyttäjille. Kyselytutkimus voisi tutkia työn kehitystavoitteen toteutumista eli sitä, miten ortoosi on edistänyt normaalia kävelyä. Lisäksi peroneuspareesia voisi tutkia laajempana ilmiönä esim. polyneuropatioiden yhteydessä.