GDPR suorarekrytoinnissa
Kärkkäinen, Nea (2022)
Kärkkäinen, Nea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102721656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102721656
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä rekrytoijan tulee huomioida GDPR - asetuksen osalta suorarekrytoinnissa sekä pohdittiin mitä haasteita GDPR - asetus aiheuttaa suorarekrytoinnissa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, joka laadittiin viiden rekrytoinnin ammattilaisen puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavat henkilöt työskentelivät keskenään eri yrityksissä ja eri tyyppisissä rekrytoinnin työtehtävissä.
Työn viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan, jotka ovat rekrytointi sekä tietosuoja. Rekrytointi - teemaan sisältyy lähteisiin perustuvaa tietoa, kuten rekrytoinnin kuvaus, suorarekrytointi, suorahaku sekä rekrytointiprosessi. Tietosuoja - teema sisältää lähteisiin perustuvaa tietoa, kuten Yleinen tietosuoja- asetus (EU) 2016/679 eli GDPR - asetus, henkilörekisteri, suostumus henkilötietojen käsittelyyn, henkilötietojen jakaminen, rekisteröidyn oikeudet, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuut, tietoturvaloukkaus sekä muita juridisesti huomioitavia asioita.
Tutkimuksen perusteella näytti siltä, että puolistrukturoitu haastattelutyyli vaikutti olevan tuloksekas. Haastateltaville rekrytoinnin ammattilaisille esitettiin samat haastattelukysymykset, jotka nostivat esiin mielenkiintoista pohdintaa haastateltavien osalta aiheesta.
Tutkimuksen vastauksissa esiintyi paljon yhtäläisyyksiä, eikä haastateltavien vastausten välillä esiintynyt ristiriitoja. Haastateltavat kokivat haastavaksi esimerkiksi tietojen säilytysajan noudattamisen ja henkilötietojen jaon aiheuttamat moninaiset haasteet. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että haasteita on mahdollista minimoida ketterän rekrytointijärjestelmän avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että GDPR - asetus tuottaa rekrytoijille haasteita arjen työskentelyssä, mutta asetusta pidetään tästä huolimatta hyödyllisenä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti.
Työn viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan, jotka ovat rekrytointi sekä tietosuoja. Rekrytointi - teemaan sisältyy lähteisiin perustuvaa tietoa, kuten rekrytoinnin kuvaus, suorarekrytointi, suorahaku sekä rekrytointiprosessi. Tietosuoja - teema sisältää lähteisiin perustuvaa tietoa, kuten Yleinen tietosuoja- asetus (EU) 2016/679 eli GDPR - asetus, henkilörekisteri, suostumus henkilötietojen käsittelyyn, henkilötietojen jakaminen, rekisteröidyn oikeudet, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuut, tietoturvaloukkaus sekä muita juridisesti huomioitavia asioita.
Tutkimuksen perusteella näytti siltä, että puolistrukturoitu haastattelutyyli vaikutti olevan tuloksekas. Haastateltaville rekrytoinnin ammattilaisille esitettiin samat haastattelukysymykset, jotka nostivat esiin mielenkiintoista pohdintaa haastateltavien osalta aiheesta.
Tutkimuksen vastauksissa esiintyi paljon yhtäläisyyksiä, eikä haastateltavien vastausten välillä esiintynyt ristiriitoja. Haastateltavat kokivat haastavaksi esimerkiksi tietojen säilytysajan noudattamisen ja henkilötietojen jaon aiheuttamat moninaiset haasteet. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että haasteita on mahdollista minimoida ketterän rekrytointijärjestelmän avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että GDPR - asetus tuottaa rekrytoijille haasteita arjen työskentelyssä, mutta asetusta pidetään tästä huolimatta hyödyllisenä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti.