Syömishäiriöt ja teknologiset itsehoitotyökalut
Näppä, Heini (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102821681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102821681
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selkeyttää syömishäiriöiden ilmenemistä, oireita ja hoitoa sekä näihin liittyviä haasteita. Hoidossa keskityttiin etenkin itsehoitoon tarjolla oleviin teknologisiin ratkaisuihin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja tarjota tietoa, joka voi tehdä syömishäiriöiden sekä niiden oireiden itsehoitoon tarkoitettujen teknologisten tuotteiden kehityksestä helpompaa. Syömiseen liittyvät mielenterveyden ongelmat ovat suhteellisen vaiettuja, vaikka ne ovat melko yleisiä. Diagnosointiin liittyy myös runsaasti haasteita ja vain hyvin pieni osa saa apua ongelmiin.
Aineistohaku tehtiin PubMed Central- sekä ScienceOpen-verkkosivun hakemistoon. Aineisto rajattiin tarkasti edelliseen 10 vuoteen hakuajankohdasta (14.7.2022). Lisäksi sen tuli olla joko suomen- tai englanninkielinen ja vastata tutkimuskysymyksiin tai tarjota tärkeää tietoa niiden kannalta. Eläinkokeet sekä lääkehoitoa, lapsia tai vanhuksia käsittelevät aineistot jätettiin haun ulkopuolelle.
Syömishäiriöiden ja niiden oireiden itsehoitoon tarjotaan suppeasti sekä ominaisuuksiltaan ja toiminnallisuuksiltaan vanhanaikaisempia ja epäkäytännöllisempiä sovelluksia suhteessa moderneihin terveydenseurantasovelluksiin sekä käyttäjien tarpeisiin. Puutteet liittyvät yleensä sisällön ja ominaisuuksien turvallisuuteen sekä henkilökohtaisesti merkittäväksi kokemiseen. Niissä sovelletaan suhteellisen heikosti empiirisesti tuettuja hoitomenetelmiä ja sitäkin vähemmän modernia teknologiaa. Todellisuudessa mm. tekoälystä ja passiivisesta tiedonkeruusta voi olla paljonkin hyötyä, kun niitä käytetään tarkoitukseen soveltuvalla ja turvallisella tavalla. Mahdollisimman henkilökohtaisen hoidon saaminen on yleisestikin kasvava trendi, miksi sitä pitäisi pystyä toimittamaan myös itsehoitosovellusten kautta.
Syömishäiriöiden itsehoitoon tarkoitettujen sovellusten pitäisi sisältää omaseurantaa sekä siihen liittyvää psykoedukatiivista ohjausta. Ominaisuuksien tulisi olla interaktiivisia, käyttäjää aktivoivia ja mahdollisimman selkeästi ohjaavia, sillä pelkkä tiedon lukeminen tai yleistävä ja tulkinnanvarainen ohjaus ei ole tehokkaasti kehittävää.
Itsehoitosovelluksien kehitystä ei tulisi myöskään lähestyä yhteen pelkästään oireiden näkökulmasta vaan olisi tarpeen kehittää tuote, joka mahdollistaa myös muun terveyden sekä sen osa-alueiden seurannan oireita ja psyykkistä hyvinvointia tukevasti.
Henkilökohtaisen hoidon ajatusta tukien kehityksen pitäisi olla käyttäjälähtöinen prosessi, mutta kehittäjien olisi tarpeen tiedostaa syömishäiriöihin liittyvät riskit sekä erilaisten ominaisuuksien väärinkäytön mahdollisuudet etenkin, jos vastuu arvioinnista ja testauksesta jää kehittäjille.
Aineistohaku tehtiin PubMed Central- sekä ScienceOpen-verkkosivun hakemistoon. Aineisto rajattiin tarkasti edelliseen 10 vuoteen hakuajankohdasta (14.7.2022). Lisäksi sen tuli olla joko suomen- tai englanninkielinen ja vastata tutkimuskysymyksiin tai tarjota tärkeää tietoa niiden kannalta. Eläinkokeet sekä lääkehoitoa, lapsia tai vanhuksia käsittelevät aineistot jätettiin haun ulkopuolelle.
Syömishäiriöiden ja niiden oireiden itsehoitoon tarjotaan suppeasti sekä ominaisuuksiltaan ja toiminnallisuuksiltaan vanhanaikaisempia ja epäkäytännöllisempiä sovelluksia suhteessa moderneihin terveydenseurantasovelluksiin sekä käyttäjien tarpeisiin. Puutteet liittyvät yleensä sisällön ja ominaisuuksien turvallisuuteen sekä henkilökohtaisesti merkittäväksi kokemiseen. Niissä sovelletaan suhteellisen heikosti empiirisesti tuettuja hoitomenetelmiä ja sitäkin vähemmän modernia teknologiaa. Todellisuudessa mm. tekoälystä ja passiivisesta tiedonkeruusta voi olla paljonkin hyötyä, kun niitä käytetään tarkoitukseen soveltuvalla ja turvallisella tavalla. Mahdollisimman henkilökohtaisen hoidon saaminen on yleisestikin kasvava trendi, miksi sitä pitäisi pystyä toimittamaan myös itsehoitosovellusten kautta.
Syömishäiriöiden itsehoitoon tarkoitettujen sovellusten pitäisi sisältää omaseurantaa sekä siihen liittyvää psykoedukatiivista ohjausta. Ominaisuuksien tulisi olla interaktiivisia, käyttäjää aktivoivia ja mahdollisimman selkeästi ohjaavia, sillä pelkkä tiedon lukeminen tai yleistävä ja tulkinnanvarainen ohjaus ei ole tehokkaasti kehittävää.
Itsehoitosovelluksien kehitystä ei tulisi myöskään lähestyä yhteen pelkästään oireiden näkökulmasta vaan olisi tarpeen kehittää tuote, joka mahdollistaa myös muun terveyden sekä sen osa-alueiden seurannan oireita ja psyykkistä hyvinvointia tukevasti.
Henkilökohtaisen hoidon ajatusta tukien kehityksen pitäisi olla käyttäjälähtöinen prosessi, mutta kehittäjien olisi tarpeen tiedostaa syömishäiriöihin liittyvät riskit sekä erilaisten ominaisuuksien väärinkäytön mahdollisuudet etenkin, jos vastuu arvioinnista ja testauksesta jää kehittäjille.
