Voiko henkilöstövuokraus olla ratkaisu työvoimapulaan sosiaali- ja terveysalalla : systemoitu kirjallisuuskatsaus
Jäntti, Emilia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110221874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110221874
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin systemoidulla kirjallisuuskatsaus menetelmällä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on tutkia aiemmin julkaistua tietoa, miten henkilöstövuokraus voisi olla yhtenä ratkaisuna vallitsevaan globaaliin sosiaali- ja terveysalan hoitajapulaan ja sitä kautta myös alan pitovoimaisuuteen. Tutkimuskysymykset olivat:
1. Voiko henkilöstövuokraus olla ratkaisuna työvoimapulaan sosiaali- ja terveysalalla ja onko se kustannustehokasta?
2. Voiko henkilöstövuokraus olla yksi ratkaisu pitovoimaisuuteen sosiaali- ja terveysalalla?
Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan päättäjien ymmärrystä henkilöstövuokrauksesta päätöksen teon tueksi.
Kirjallisuuskatsauksen aineistonkeruu suoritettiin kesällä 2022. Tiedonhaussa käytettiin Cinahl, Proquest Central, Pubmed ja Medline tietokantoja. Aineiston haku perustui ennalta määriteltyihin sisäänotto ja poissulku kriteereihin. Katsaukseen valikoitui 11 julkaisua minkä laatua arvioitiin Joanna Briggs instituutin (JBI) tutkimusten arviointikriteerien avulla. Laadunarvioinnin jälkeen aineiston analyysi tehtiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Aineiston analyysissä nousi kolme pääluokkaa, viisi yläluokkaa ja 17 alaluokkaa.
Tulosten perusteella henkilöstövuokraus ja vuokrahoitajat ovat tulleet sosiaali- ja terveysalalla jäädäkseen. Vuokrahoitajien käytön trendi on ollut nouseva ja henkilöstön saatavuus on hoitajia välittävillä yrityksillä parempi. Työvoimapula on alkanut koskettamaan viime vuosina myös henkilöstövuokrausyrityksiä vaikkakin ei niin voimakkaasti kuin muilla sote-alan palveluntarjoajilla. Henkilöstövuokraus on tehokkaimmillaan kohteissa missä potilas/asiakasvirrat vaikuttavat henkilöstön mitoitukseen. Vuokrahoitajista on eniten hyötyä myös loma-aikoina, äkillisten poissaolojen täyttämisessä sekä silloin kun vakituinen henkilöstö kouluttautuu. Henkilöstövuokraus on ratkaisu työvoimapulaan näissä tapauksissa. Vuokrahoitajien käyttö on kalliimpaa kuin vakituisen henkilöstön käyttö, mikäli tähän ei huomioida hallintokuluja sekä potilaiden hoidon pitkittymisestä koituvia välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Vähäinen henkilöstövuokrauksen käyttö on kustannustehokasta, kun runsas henkilöstövuokrauksen käyttö ei ole.
Henkilöstövuokraus ei ole ratkaisu pitovoimaisuuteen vaan siihen toimii paremmin vakituisen henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toisaalta vähäinen henkilöstövuokrauksen käyttö parantaa vakituisen henkilöstön työhyvinvointia. Runsas henkilöstövuokrauksen käyttö taas kuormittaa vakituista henkilöstöä. Vuokrahoitajana työskenteleminen voi olla ratkaisuna hoitajille, jotka miettivät kokonaan sosiaali- ja terveysalan vaihtoa alalta pois.
1. Voiko henkilöstövuokraus olla ratkaisuna työvoimapulaan sosiaali- ja terveysalalla ja onko se kustannustehokasta?
2. Voiko henkilöstövuokraus olla yksi ratkaisu pitovoimaisuuteen sosiaali- ja terveysalalla?
Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan päättäjien ymmärrystä henkilöstövuokrauksesta päätöksen teon tueksi.
Kirjallisuuskatsauksen aineistonkeruu suoritettiin kesällä 2022. Tiedonhaussa käytettiin Cinahl, Proquest Central, Pubmed ja Medline tietokantoja. Aineiston haku perustui ennalta määriteltyihin sisäänotto ja poissulku kriteereihin. Katsaukseen valikoitui 11 julkaisua minkä laatua arvioitiin Joanna Briggs instituutin (JBI) tutkimusten arviointikriteerien avulla. Laadunarvioinnin jälkeen aineiston analyysi tehtiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Aineiston analyysissä nousi kolme pääluokkaa, viisi yläluokkaa ja 17 alaluokkaa.
Tulosten perusteella henkilöstövuokraus ja vuokrahoitajat ovat tulleet sosiaali- ja terveysalalla jäädäkseen. Vuokrahoitajien käytön trendi on ollut nouseva ja henkilöstön saatavuus on hoitajia välittävillä yrityksillä parempi. Työvoimapula on alkanut koskettamaan viime vuosina myös henkilöstövuokrausyrityksiä vaikkakin ei niin voimakkaasti kuin muilla sote-alan palveluntarjoajilla. Henkilöstövuokraus on tehokkaimmillaan kohteissa missä potilas/asiakasvirrat vaikuttavat henkilöstön mitoitukseen. Vuokrahoitajista on eniten hyötyä myös loma-aikoina, äkillisten poissaolojen täyttämisessä sekä silloin kun vakituinen henkilöstö kouluttautuu. Henkilöstövuokraus on ratkaisu työvoimapulaan näissä tapauksissa. Vuokrahoitajien käyttö on kalliimpaa kuin vakituisen henkilöstön käyttö, mikäli tähän ei huomioida hallintokuluja sekä potilaiden hoidon pitkittymisestä koituvia välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Vähäinen henkilöstövuokrauksen käyttö on kustannustehokasta, kun runsas henkilöstövuokrauksen käyttö ei ole.
Henkilöstövuokraus ei ole ratkaisu pitovoimaisuuteen vaan siihen toimii paremmin vakituisen henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toisaalta vähäinen henkilöstövuokrauksen käyttö parantaa vakituisen henkilöstön työhyvinvointia. Runsas henkilöstövuokrauksen käyttö taas kuormittaa vakituista henkilöstöä. Vuokrahoitajana työskenteleminen voi olla ratkaisuna hoitajille, jotka miettivät kokonaan sosiaali- ja terveysalan vaihtoa alalta pois.