Rahanpesun indikaattorit tilintarkastuksessa
Siitonen, Arja (2022)
Siitonen, Arja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422660
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli rahanpesusta mahdollisesti indikoivat tekijät, joihin tilintarkastajat voivat työssään kiinnittää huomiota. Tutkimus kohdistui asiakassuhteen aikana mahdollisesti ilmeneviin indikaattoreihin. Know Your Customer, eli KYC, on yksi rahanpesun estämisen toimenpiteistä ja se on välttämätön asiakassuhdetta perustettaessa. KYC-prosessin selkeyden vuoksi se jäi tämän opinnäytetyön tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen ulkopuolelle jäi tässä tapauksessa myös finanssialan yritykset, sillä niiden toimintaa rajoittaa vielä omat tekijänsä.
Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä menetelmiä. Tutkimuksessa käytettiin lähdeaineistona muun muassa Keskusrikospoliisin, Aluehallintoviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen, Valtionvarainministeriön, Suomen tilintarkastajat ry:n ja Finanssivalvonnan internetsivustoja sekä kyseessä olevien toimijoiden raportteja aiheesta. Koska tutkimuksen aihe on hyvinkin kontrolloitua eri lakien toimesta, niin myös lait, direktiivit ja pakotteet olivat merkittävässä asemassa tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen aikana havaittiin, että aiheesta oleva tieto on pitkälti kohdistettu aina jollekin tietylle toimijalle. Eri toimialojen ja täten ilmoitusvelvollisten yhteistyön lisääminen voisi kuitenkin edistää indikaattoreiden huomaamista. Yhteistyö voitaisiin toteuttaa esimerkiksi erilaisin seminaarein. Voisi olla hyödyllistä järjestää seminaareja sekä toimialakohtaisesti että yhteisesti kaikille ilmoitusvelvollisille. Näin mahdollistettaisiin aiheen käsittely myös toimialarajat ylittäen. Ehdotus yhteistyön lisäämisestä perustuu kokemukseen. Aiheeseen perehtyminen useasta eri näkökulmasta on koettu hyödyllisenä ja se on opettanut paljon uutta.
Tutkimusta ei ole tehty toimeksiantona, joten käytetty lähdemateriaali ja niiden tulkinta tilintarkastuksen näkökulmasta perustuu työn laatijan omaan näkemykseen. On mahdollista, että jotain olennaista on jäänyt pois tai lakitekstipoiminnat eivät ole kaikilta osin riittäviä. Mahdollisen jatkotutkimuksen kannalta olisi hyvä, jos tutkimuksen laatijalla olisi kokemusta tilintarkastusprosesseista.
Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä menetelmiä. Tutkimuksessa käytettiin lähdeaineistona muun muassa Keskusrikospoliisin, Aluehallintoviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen, Valtionvarainministeriön, Suomen tilintarkastajat ry:n ja Finanssivalvonnan internetsivustoja sekä kyseessä olevien toimijoiden raportteja aiheesta. Koska tutkimuksen aihe on hyvinkin kontrolloitua eri lakien toimesta, niin myös lait, direktiivit ja pakotteet olivat merkittävässä asemassa tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen aikana havaittiin, että aiheesta oleva tieto on pitkälti kohdistettu aina jollekin tietylle toimijalle. Eri toimialojen ja täten ilmoitusvelvollisten yhteistyön lisääminen voisi kuitenkin edistää indikaattoreiden huomaamista. Yhteistyö voitaisiin toteuttaa esimerkiksi erilaisin seminaarein. Voisi olla hyödyllistä järjestää seminaareja sekä toimialakohtaisesti että yhteisesti kaikille ilmoitusvelvollisille. Näin mahdollistettaisiin aiheen käsittely myös toimialarajat ylittäen. Ehdotus yhteistyön lisäämisestä perustuu kokemukseen. Aiheeseen perehtyminen useasta eri näkökulmasta on koettu hyödyllisenä ja se on opettanut paljon uutta.
Tutkimusta ei ole tehty toimeksiantona, joten käytetty lähdemateriaali ja niiden tulkinta tilintarkastuksen näkökulmasta perustuu työn laatijan omaan näkemykseen. On mahdollista, että jotain olennaista on jäänyt pois tai lakitekstipoiminnat eivät ole kaikilta osin riittäviä. Mahdollisen jatkotutkimuksen kannalta olisi hyvä, jos tutkimuksen laatijalla olisi kokemusta tilintarkastusprosesseista.