Sähköä energialähteenä hyödyntävien ajoneuvojen tutkintamallin kehittäminen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille
Kyngäs, Tapio (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622799
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Onnettomuustietoinstituutti OTI. Opinnäytetyössä tutkittiin ja kehitettiin liikenneonnettomuudessa vaurioituneen, sähköä energialähteenä hyödyntävän ajoneuvon teknistä tutkintaa. Lisäksi työssä pyrittiin löytämään myös tutkinnan kohteet, joiden tutkinta on erilainen kuin pelkkää polttomoottoritekniikkaa hyödyntävissä ajoneuvoissa.
Sähköä energialähteenä hyödyntävien ajoneuvojen määrä tieliikenteessä lisääntyy jatkuvasti. Niiden määrä onnettomuuksissa lisääntyy samassa suhteessa kuin niiden määrä liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat sattuneiden onnettomuuksien syitä ja seurauksia. Onnettomuudessa vaurioituneen, sähköä energialähteenä hyödyntävien ajoneuvojen parissa työskentelyyn liittyy aina riskitekijöitä. Tässä työssä etsittiin nämä riskitekijät ja selvitettiin tutkijoiden tietämystä näistä ajonevoista ja niihin liittyvistä riskeistä. Selvityksen piiriin kuului myös mahdollisuus järjestää tutkijoille suunnattua koulutusta ja tukijoiden halukkuutta osallistua mahdollisiin koulutuksiin.
Tutkimusstrategiana käytettiin Survey-tutkimusta. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen tueksi lisättiin myös haastattelu ja onnettomuusajoneuvon esimerkkitutkinta. Aineistona on käytetty alan kirjallisia julkaisuja, opinnäytetöitä ja tutkimuksen tuottamaa tietoa. Myös opinnäytetyön tekijän pitkä kokemus tutkijalautakuntatyössä antoi pohjaa aiheen käsittelyyn.
Työn tuloksena määritettiin mitkä ovat tutkinnan riskitekijät ja se mitä tietoa tutkinnassa haetaan ja tuotetaan. Lisäksi työssä määritettiin tutkijalautakunnan ajoneuvoteknisten jäsenten koulutus-tarve sähköä energialähteenä käyttävien ajoneuvojen (SHA) tutkintaan. Suurimmaksi riskitekijäksi osoittautui se, ettei SHAn jännitteettömäksi tekemistä raportoitu millään tavalla. Pienempinä riskeinä esiin nousivat akkujännite ja mahdollinen palamisprosessi. Tämän työn perusteella suunniteltiin tutkijalautakuntien ajoneuvoteknisien jäsenien koulutuspaketti ja ohjeistus tutkinnan suorittamiseen silloin, kun osallisena on sähköä energialähteenä hyödyntävä ajoneuvo. Erityisiksi SHA tutkintakohteiksi esitettiin akusto, sähköinen tehonsiirto, sähköstä aiheutuneet lisävahingot, palaminen, jännitteellisyys ja ajoneuvon varastointipaikka onnettomuuden jälkeen.
Sähköä energialähteenä hyödyntävien ajoneuvojen määrä tieliikenteessä lisääntyy jatkuvasti. Niiden määrä onnettomuuksissa lisääntyy samassa suhteessa kuin niiden määrä liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat sattuneiden onnettomuuksien syitä ja seurauksia. Onnettomuudessa vaurioituneen, sähköä energialähteenä hyödyntävien ajoneuvojen parissa työskentelyyn liittyy aina riskitekijöitä. Tässä työssä etsittiin nämä riskitekijät ja selvitettiin tutkijoiden tietämystä näistä ajonevoista ja niihin liittyvistä riskeistä. Selvityksen piiriin kuului myös mahdollisuus järjestää tutkijoille suunnattua koulutusta ja tukijoiden halukkuutta osallistua mahdollisiin koulutuksiin.
Tutkimusstrategiana käytettiin Survey-tutkimusta. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen tueksi lisättiin myös haastattelu ja onnettomuusajoneuvon esimerkkitutkinta. Aineistona on käytetty alan kirjallisia julkaisuja, opinnäytetöitä ja tutkimuksen tuottamaa tietoa. Myös opinnäytetyön tekijän pitkä kokemus tutkijalautakuntatyössä antoi pohjaa aiheen käsittelyyn.
Työn tuloksena määritettiin mitkä ovat tutkinnan riskitekijät ja se mitä tietoa tutkinnassa haetaan ja tuotetaan. Lisäksi työssä määritettiin tutkijalautakunnan ajoneuvoteknisten jäsenten koulutus-tarve sähköä energialähteenä käyttävien ajoneuvojen (SHA) tutkintaan. Suurimmaksi riskitekijäksi osoittautui se, ettei SHAn jännitteettömäksi tekemistä raportoitu millään tavalla. Pienempinä riskeinä esiin nousivat akkujännite ja mahdollinen palamisprosessi. Tämän työn perusteella suunniteltiin tutkijalautakuntien ajoneuvoteknisien jäsenien koulutuspaketti ja ohjeistus tutkinnan suorittamiseen silloin, kun osallisena on sähköä energialähteenä hyödyntävä ajoneuvo. Erityisiksi SHA tutkintakohteiksi esitettiin akusto, sähköinen tehonsiirto, sähköstä aiheutuneet lisävahingot, palaminen, jännitteellisyys ja ajoneuvon varastointipaikka onnettomuuden jälkeen.