Röntgenhoitajien osaamisen kokemukset ja lisäkoulutuksen tarve hammaskuvantamisessa
Andersson, Anne; Jussila, Essi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622878
Tiivistelmä
Hammaskuvantamista käytetään paljon diagnooseja selviteltäessä. Kuvantamista hyödynnetään haluttaessa saada tarkempaa tietoa hampaiden, suun ja leuan rakenteista sekä niiden mahdollisista tulehduksista tai kunnosta. Kartiokeilatomografia (KKTT) sekä panoraamakuvaus (PTG) vaativat röntgenhoitajilta hyvää asettelun taitoa sekä potilaan ohjeistusta. Röntgenhoitajien tulee osata tehdä tarkka rajaus siten, että halutut anatomiset rakenteet tulevat kuvaan.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää miten yhteistyöyrityksessä työskentelevät röntgenhoitajat kokevat oman osaamisensa hampaiden kuvantamisessa. Haluamme myös selvittää lisäkoulutuksen tarvetta. Tavoitteenamme on parantaa yhteistyöyrityksen hammaskuvantamisen prosessia. Teoriapohjassa esittelemme, mitä on panoraama- ja KKTT-kuvantaminen sekä käymme läpi hyvän kuvan kriteerit näihin kuvantamistapoihin.
Teetimme kyselytutkimuksen liittyen röntgenhoitajien osaamiseen keskittyen KKTT- sekä PTG-kuvantamiseen. Lähetimme linkin kyselylomakkeeseen yhteistyöyrityksemme yhteyshenkilölle, joka jakoi sen eteenpäin yrityksessä työskenteleville röntgenhoitajille. Vastausten perusteella röntgenhoitajat kokevat hammaskuvantamisen mielekkäänä, mutta kaipaavat lisäkoulutusta. Koulutustoiveissa nousivat esiin muun muassa lähetteen mukaisen kuvausohjelman valinta sekä korjausten tekeminen suunnittelukuvan perusteella. Yli puolet vastaajista koki osaamisensa riittävänä. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että he saavat tarpeeksi tukea hammaskuvantamisen suorittamiseen. KKTT-kuvantamislaitteen käytön kokee hallitsevansa suurin piirtein noin kaksi kolmasosaa ja panoraamakuvantamislaitteen kokee hallitsevansa vastaajista melkein kaikki.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että tarvetta hammaskuvantamisen lisäkoulutukselle olisi. Tulokset antoivat myös selvityksen siitä, mille osa-alueille lisäkoulutusta tarvittaisiin. Vastauksista nousi esiin, että vain osa yhteistyöyrityksessä työskentelevistä röntgenhoitajista kokee oman osaamisensa riittävänä.
Lähetteisiin perustuvan asettelun haasteita voisi selvittää tarkemmin sekä lähetteisiin liittyviä käytänteitä ja sen muita sisällöllisiä asioita voisi tutkia lisää. Myös käytettävissä oleviin ohjeistuksiin voisi perehtyä ja tarkastella niiden sisältöä ja selkeyttä. Röntgenhoitajakoulutuksen hammaskuvantamiseen liittyvästä sisällöstä olisi myös mielenkiintoista saada informaatiota.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää miten yhteistyöyrityksessä työskentelevät röntgenhoitajat kokevat oman osaamisensa hampaiden kuvantamisessa. Haluamme myös selvittää lisäkoulutuksen tarvetta. Tavoitteenamme on parantaa yhteistyöyrityksen hammaskuvantamisen prosessia. Teoriapohjassa esittelemme, mitä on panoraama- ja KKTT-kuvantaminen sekä käymme läpi hyvän kuvan kriteerit näihin kuvantamistapoihin.
Teetimme kyselytutkimuksen liittyen röntgenhoitajien osaamiseen keskittyen KKTT- sekä PTG-kuvantamiseen. Lähetimme linkin kyselylomakkeeseen yhteistyöyrityksemme yhteyshenkilölle, joka jakoi sen eteenpäin yrityksessä työskenteleville röntgenhoitajille. Vastausten perusteella röntgenhoitajat kokevat hammaskuvantamisen mielekkäänä, mutta kaipaavat lisäkoulutusta. Koulutustoiveissa nousivat esiin muun muassa lähetteen mukaisen kuvausohjelman valinta sekä korjausten tekeminen suunnittelukuvan perusteella. Yli puolet vastaajista koki osaamisensa riittävänä. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että he saavat tarpeeksi tukea hammaskuvantamisen suorittamiseen. KKTT-kuvantamislaitteen käytön kokee hallitsevansa suurin piirtein noin kaksi kolmasosaa ja panoraamakuvantamislaitteen kokee hallitsevansa vastaajista melkein kaikki.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että tarvetta hammaskuvantamisen lisäkoulutukselle olisi. Tulokset antoivat myös selvityksen siitä, mille osa-alueille lisäkoulutusta tarvittaisiin. Vastauksista nousi esiin, että vain osa yhteistyöyrityksessä työskentelevistä röntgenhoitajista kokee oman osaamisensa riittävänä.
Lähetteisiin perustuvan asettelun haasteita voisi selvittää tarkemmin sekä lähetteisiin liittyviä käytänteitä ja sen muita sisällöllisiä asioita voisi tutkia lisää. Myös käytettävissä oleviin ohjeistuksiin voisi perehtyä ja tarkastella niiden sisältöä ja selkeyttä. Röntgenhoitajakoulutuksen hammaskuvantamiseen liittyvästä sisällöstä olisi myös mielenkiintoista saada informaatiota.