Asuntomarkkinatekijöiden muutokset Suomessa, 2018-2021

Abstract

Asunto on erityislaatuinen hyödyke, koska asuntomarkkinoilla kotitaloudet voivat toimia sekä myyjinä että ostajina. Asuntojen kysyntä ja tarjonta muodostavat asuntomarkkinat. Asumisen kulut ovat kotitalouksien suurin kuluerä, jonka vuoksi asumisen kustannuksilla on suuri vaikutus myös kotitalouksien muuhun kulutukseen. Vuonna 2020 pandemiaksi julistettu koronaviruksen aiheuttama tauti muutti monien ihmisten elämää. Pandemian aikana monet suomalaiset viettivät enemmän aikaa kodeissaan vapaa-ajan rajoituksien sekä etätöiden ja -koulun vuoksi. Tämän vuoksi kotitalouksien tarpeet asuntomarkkinoilla muuttuivat nopeasti. Työn teoriaosuus rakentuu käsiteanalyysin ympärille, jossa määritellään pääkäsite asuntomarkkinat sekä eräitä sen alakäsitteitä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen asuntomarkkinoilla tapahtuneita muutoksia vuosien 2018–2021 aikana. Asuntomarkkinoiden tilaa tutkimuksessa kuvastivat neljä asuntomarkkinatekijää: asuntokysyntä, asuntotarjonta, asuntokauppojen yhteismäärä ja henkilöiden asuntovelan yhteismäärä. Tutkimusosuudessa tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysia. Asuntokysynnän ja asuntotarjonnan sekä asuntokauppojen yhteismäärän ja henkilöiden asuntovelan yhteismäärän muutoksia verrataan pareittain toisiinsa käyttäen Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tutkimuksessa todettiin jokaisen neljän asuntomarkkinatekijän arvon kasvaneen. Erityisesti asuntokauppojen määrä kasvoi vuonna 2021, kertoen asuntomarkkinoiden vilkkaudesta. Asuntokysyntä taas oli huipussaan jo vuonna 2019, joka on ristiriidassa asuntojen kauppamäärien kasvun kanssa. Asuntotarjonta ja asuntovelan yhteismäärä kasvoivat molemmat tasaisesti mittausvälillä. Asuntokysynnän ja asuntotarjonnan välillä ei todettu korrelaatiota, kun taas asuntokauppojen määrän ja asuntovelan yhteismäärän välillä todettiin voimakasta korrelaatiota.

An apartment is a special commodity because households can be both sellers and buyers in the housing market. The demand and supply of apartments forms the housing market. Housing cost are the largest item of expenditure for households, which is why the costs of housing also have a large impact on other household consumption. The disease caused by the coronavirus was declared as a pandemic in 2020 and it changed the lives of many people. During the pandemic many Finnish people spent more time at home due to restrictions on their spare time as well as remote work and remote school. This caused a rapid change in the needs of households in the housing market. The theoretical part of the thesis was based on concept analysis, where the main concept housing market and some of its sub-concepts were explained. The purpose of this thesis was to evaluate the changes that occurred in the Finnish housing market during the years 2018–2021. The state of the housing market was represented by four housing market factors: housing demand, housing supply, the number of housing deals and the total amount of housing debt. The empirical study of the thesis was conducted by using descriptive statistical analysis. The changes in housing demand and housing supply as well as the total numbers of housing deals and the total amount of housing debt were compared in pairs using the Pearson’s correlation coefficient. The study found that each of the four housing market factors increased. In particular, the number of housing deals increased in 2021, indicating the upturn of the housing market. Housing demand was already at its peak in 2019, which is at odds with the growth in housing sales. The supply of housing and the total amount of housing debt both grew steadily. No correlation was found between housing demand and housing supply, while a strong correlation was found between the number of housing deals and the total amount of housing debt.