Tiedolla, taidolla vai kokemuksella - opetushenkilöstön digiosaaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli opetushenkilöstön digitaitojen kartoitus ja osaamisen kehittämisen suunnittelu. Sen tavoitteena oli luoda kartoitusten tulosten pohjalta kehitysehdotus digitaitojen jatkuvalle kehittämiselle ja koulutusten järjestämiselle. Opinnäytetyön tutkimusongelmat olivat ” Millä tasolla opetushenkilöstön digitaidot ovat tutkimuksen kohteena olevissa oppilaitoksissa? Miten opetushenkilöstön digitaitoja tulee jatkossa kehittää?”.

Opinnäytetyö toteutettiin kahden opiskelijan yhteistyönä, ja sillä oli kaksi toimeksiantajaa: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU. Tavoitteena oli kartoittaa opetushenkilöstön digitaitojen taso osaamisen yhteismitallisen kehittämisen tueksi. Digitaitoja tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. REDUn tutkimuksessa keskityttiin teknisten taitojen kartoitukseen ja niiden kehittämiseen. Haaga-Helian tutkimuksessa keskityttiin verkkopedagogisen osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen. Aineistotriangulaatiota sovellettiin tutkimusongelmien ratkaisumenetelmänä, sillä tutkimusongelmat olivat varsin laajoja, ja niitä haluttiin tarkastella useammasta näkökulmasta.

Opinnäytetyön ammatillisen opetushenkilöstön digiosaamista koskeva tietoperusta koostuu osaamisen johtamisesta osana tiedolla johtamista sekä opetushenkilöstön osaamisen elementeistä ja verkkopedagogisista valmiuksista. Haaga-Helian tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. REDUn tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kahdella eri tutkimuksella ja eri tutkimusotteilla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin kattavasti.

Lopuksi tutkimusten tulosten pohjalta kirjoitettiin yhteinen ehdotus opetushenkilöstön digitaitojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, että opetushenkilöstön teknologinen ja verkkopedagoginen osaaminen ovat digitaitojen kannalta yhtä tärkeitä.

The purpose of the thesis was to assess the digital skills of the teaching staff and to plan the development of those skills. The aim was to create a development proposal for the continuous development and training of online teaching skills. The research questions were “What is the level of online teaching skills in the two educational institutions?” and “How should the online teaching skills be further developed?”.

The thesis was done in co-operation by two students and it has two commissioners, Haaga-Helia University of Applied Sciences and Rovaniemi Municipal Federation of Education REDU. In order to develop a joint development proposal, the level of online teaching skills was assessed. The online teaching skills were divided into two. The REDU study focused on assessing and developing technical skills. The Haaga-Helia study focused on assessing and developing online pedagogical skills.

The theoretical framework of the thesis in support of professional development of teaching staff’s online teaching skills includes competence management as a part of knowledge management. The different aspects of teaching staff’s online teaching skills are also included in the theoretical framework. The Haaga-Helia study was conducted as a qualitative interview study. The REDU study was conducted as a quantitative questionnaire study. The two studies and research methods were chosen to comprehensively answer the research questions. Data triangulation was used as a method for solving the research problems, as the research problems were quite broad and required examination from several perspectives.

Finally, the results of the two studies were used to draft a joint proposal for the further development of teaching staff’s online teaching skills. The study concluded that the technological and online pedagogical knowledge of teaching staff are equally important for online teaching skills.