“Varmuutta tulee myös työtä tekemällä ja nuorten kanssa keskustelemalla.” Ohjaajien kokemuksia seksuaalikasvatuksesta lastensuojelun sijaishuollossa.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millä tavoin seksuaalikasvatus toteutuu lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevien ohjaajien näkökulmasta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää millaisena sijaishuollon ohjaajat kokevat omat valmiutensa toteuttaa seksuaalikasvatusta osana ohjaustyötä nuorisokodin arjessa, sekä tutkia millaisia kokemuksia heillä on seksuaalikasvatuksesta asiakastyössä. Tutkittiin myös miten tärkeänä ohjaajat kokevat seksuaalikasvatuksen osana työtään. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan lastensuojelua käsitteenä, sijaishuollon määritelmää, sijoitusmuotoja ja työssä käytettäviä menetelmiä. Teoriaosuudessa käydään läpi myös seksuaalikasvatuksen määritelmää, turvallisen tiedon tärkeyttä ja tiedon tavoitettavuutta, lainsäädäntöä ja ydinkäsitteitä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimustulokset kerättiin kyselylomakkeella, käyttäen apuna Vaasan ammattikorkeakoulun e-lomaketta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustuloksissa selvisi, että ohjaajat kokevat seksuaalikasvatuksen tärkeäksi osaksi asiakastyötä. Ohjaajilla oli yhtäläinen tapa huomioida nuorten minäkuva ja seksuaalisuus sijaishuoltopaikan arjessa. Tapa toteuttaa ohjausta voi kuitenkin vaihdella riippuen ohjaajan omasta näkökulmasta, sillä selkeää toimintamallia tai menetelmää ei ole. Ohjaajat nostivat kokemikseen haasteiksi aiheen käsittelyssä nuorten vääristyneen minäkuvan ja tiedon puutteen. Heillä oli yhtenevä linja ratkaista haasteet keskustelemalla nuorten kanssa. He kokivat myös työyhteisön tuen tärkeäksi ja kääntyivät ulkopuolisen asiantuntijan puoleen, mikäli siihen oli tarve. Ohjaajat kokivat osittaista varmuutta käsitellä seksuaalikasvatusta aiheena, mutta he kokivat myös koulutuksen lisäävän varmuutta.

The purpose of this bachelor’s thesis was to clarify how sexual education is implemented from the perspective of counsellors working in foster care of child welfare services. A further aim was to find out how foster care counsellors feel about their own preparedness to implement sexual education as part of guidance work in the day-to-day life of foster care, and to explore what experiences they have of sexual education in client work. The goal was also to investigate how important the counsellors consider sexual education to be in their work. In the theoretical framework of the research, child protection is opened as a concept and procedures used in work within child welfare. The presented theory also covers the definition of sexual education, the importance of safe information and accessibility of information, legislation, and core concepts. The research was carried out as a qualitative study. The research results were collected with a questionnaire, using the e-form platform of Vaasa University of Applied Sciences as an aid. The material has been analyzed using material-oriented content analysis. The research results revealed that counsellors feel sexual education is an important part of client work. The supervisors had the same way of considering the youth's self-image and sexuality in the day-to-day life of the foster care facility. However, the way to implement guidance can vary depending on the instructor's own focus, as there is no clear operating model or method. In the councellors’ opinion the distorted self-image of children and the lack of information create challenges in dealing with the topic. They had a common line to solve the challenges by talking with children. They also felt that the support of the work community was important and turned to an external expert if needed. The counsellors felt partial confidence in dealing with sexual education as a topic, but they also felt that training would increase confidence in it.