Perehdytysprosessin kehittäminen : perehdyttäjän jaksaminen ja ajankäyttö kesätyöntekijöiden perehdytyksessä
Haapakoski, Isa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722955
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tilaustenseuranta ja -lähetystiimiin (Order Management -tiimi), Valmet Flow Control organisaatiossa, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa perehdytysprosessin toimivuutta. Työ rajattiin koskemaan kesätyöntekijöiden perehdytystä ja aihetta tarkasteltiin enemmän perehdyttäjän näkökulmasta. Työn yhtenä tavoitteena oli määrittää perehdytysprosessiin osallistuvien henkilöiden roolit, vastuut ja tehtävät. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten perehdytysprosessi saadaan pidettyä ajankäytöllisesti kohtuullisena perehdyttäjälle.
Opinnäytetyön tietoperustassa eli viitekehyksessä on kerättynä teoriaa perehdytyksestä sekä työnopastuksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, perehdytyksen merkitystä ja hyötyjä, perehdyttäjän roolia ja perehdytysprosessia yleisesti. Vaikka työ rajattiin tarkastelemaan perehdytystä perehdyttäjän näkökulmasta, viitekehyksessä otettiin huomioon myös perehdytettävän vastuu, sillä perehdytyksen onnistuminen on pitkälti kiinni molempien osapuolten antamasta panoksesta.
Opinnäytetyö on kehittämishanke-tyyppinen työ ja siinä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa kerättiin haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin kesätyöntekijöiden perehdytyksessä mukana olleille henkilöille. Lisäksi prosessin toimivuutta testattiin haastattelemalla myös kahta kesätyöntekijää, jotka olivat olleet perehdytettävän roolissa.
Tutkimusten johtopäätöksenä voitiin todeta, että perehdytys on koettu toimivaksi perehdytettävän näkökulmasta, mutta prosessi on hyvin haastava ajankäytöllisesti perehdyttäjän näkökulmasta. Opinnäytetyössä saatujen havaintojen perusteella voitiin luoda konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka ovat esiteltynä laajemmin työn lopussa. Kehitysehdotuksiksi nousi haastatteluiden perusteella muun muassa säännöllinen palaveri esihenkilön ja perehdyttäjän välillä sekä perehdytyksen vastuun jakaminen laajemmin tiimissä mentoroinnin tavalla.
Opinnäytetyön tietoperustassa eli viitekehyksessä on kerättynä teoriaa perehdytyksestä sekä työnopastuksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, perehdytyksen merkitystä ja hyötyjä, perehdyttäjän roolia ja perehdytysprosessia yleisesti. Vaikka työ rajattiin tarkastelemaan perehdytystä perehdyttäjän näkökulmasta, viitekehyksessä otettiin huomioon myös perehdytettävän vastuu, sillä perehdytyksen onnistuminen on pitkälti kiinni molempien osapuolten antamasta panoksesta.
Opinnäytetyö on kehittämishanke-tyyppinen työ ja siinä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa kerättiin haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin kesätyöntekijöiden perehdytyksessä mukana olleille henkilöille. Lisäksi prosessin toimivuutta testattiin haastattelemalla myös kahta kesätyöntekijää, jotka olivat olleet perehdytettävän roolissa.
Tutkimusten johtopäätöksenä voitiin todeta, että perehdytys on koettu toimivaksi perehdytettävän näkökulmasta, mutta prosessi on hyvin haastava ajankäytöllisesti perehdyttäjän näkökulmasta. Opinnäytetyössä saatujen havaintojen perusteella voitiin luoda konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka ovat esiteltynä laajemmin työn lopussa. Kehitysehdotuksiksi nousi haastatteluiden perusteella muun muassa säännöllinen palaveri esihenkilön ja perehdyttäjän välillä sekä perehdytyksen vastuun jakaminen laajemmin tiimissä mentoroinnin tavalla.