Designing a User Interface for Drone Control and Management
Knight, Emilie (2022)
Knight, Emilie
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111923140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111923140
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoitus oli antaa suosituksia työn tilanneen yrityksen ohjelman käyttöliittymän suunnitteluun. Ohjelman nimi tulee englanninkielisestä nimestä Ground Control Station 1 (GCS 1), ja ohjelman tarkoituksena on hallita ja ohjata drooneja. Koska yrityksen ei ollut mahdollista vain parantaa GCS 1:n käyttöliittymää, ohjelma päätettiin toteuttaa kokonaan uudelleen käyttäen Unity-pelimoottoria. Uuden ohjelman nimeksi tulisi GCS 2. Tämän työn toinen tavoite oli antaa ehdotuksia siitä, miten uusiksi suunniteltu käyttöliittymä tulisi toteuttaa Unityllä.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kysely, jotta saataisiin GCS 1:n käyttöliittymästä palautetta. Kun kyselyn vastaukset oli prosessoitu, haettiin tietoa käyttöliittymän suunnittelusta. Lähde, jolla oli tähän työhön eniten vaikutusta, oli Steve Krugin teos “Don’t Make Me Think”, sillä tätä teosta suositellaan kaikille käyttöliittymäsuunnittelijoille. Lisäksi uuden tiedon ja kyselyn tulosten perusteella luotiin malli GCS 2:n käyttöliittymästä.
Kyselyn avulla tunnistettiin GCS 1:n käyttöliittymän osat, jotka kaipasivat eniten muutosta. Osallistujat toivoivat modulaarisempaa käyttöliittymää, mutta yleinen pohja nähtiin hyväksi. Tästä syystä GCS 2:n malli käyttää samaa pohjaa kuin edeltäjänsä, mutta siihen lisättiin elementtejä, jotka parantaisivat käyttöliittymän luettavuutta. Kontrastin lisääminen väreihin ja tekstin koon suurentaminen kuuluivat myös suurimpiin muutoksiin.
Insinöörityön tuloksena yrityksen pitäisi saada hyvä lähtökohta toteuttaa paremmin suunniteltu käyttöliittymä GCS 2:lle. On suositeltavaa, että GCS 1:stä kerättäisiin enemmän käyttäjäkokemuksia. Lisäksi, jotta tiedon määrää näytöllä saataisiin pienemmäksi, olisi hyvä päättää, mitä tietoa on priorisoitava.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kysely, jotta saataisiin GCS 1:n käyttöliittymästä palautetta. Kun kyselyn vastaukset oli prosessoitu, haettiin tietoa käyttöliittymän suunnittelusta. Lähde, jolla oli tähän työhön eniten vaikutusta, oli Steve Krugin teos “Don’t Make Me Think”, sillä tätä teosta suositellaan kaikille käyttöliittymäsuunnittelijoille. Lisäksi uuden tiedon ja kyselyn tulosten perusteella luotiin malli GCS 2:n käyttöliittymästä.
Kyselyn avulla tunnistettiin GCS 1:n käyttöliittymän osat, jotka kaipasivat eniten muutosta. Osallistujat toivoivat modulaarisempaa käyttöliittymää, mutta yleinen pohja nähtiin hyväksi. Tästä syystä GCS 2:n malli käyttää samaa pohjaa kuin edeltäjänsä, mutta siihen lisättiin elementtejä, jotka parantaisivat käyttöliittymän luettavuutta. Kontrastin lisääminen väreihin ja tekstin koon suurentaminen kuuluivat myös suurimpiin muutoksiin.
Insinöörityön tuloksena yrityksen pitäisi saada hyvä lähtökohta toteuttaa paremmin suunniteltu käyttöliittymä GCS 2:lle. On suositeltavaa, että GCS 1:stä kerättäisiin enemmän käyttäjäkokemuksia. Lisäksi, jotta tiedon määrää näytöllä saataisiin pienemmäksi, olisi hyvä päättää, mitä tietoa on priorisoitava.