Supporting Peer Interaction In Early Childhood Education And Care Multilingual Environment

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vertaisvuorovaikutuksen tukemisen merkitystä varhaiskasvatusyksiköissä Espoossa. Opiskelijat ja työelämäkumppanit tarkastelivat tämän aiheen merkitystä oppilaiden valmistelemisessa muodolliseen koulutukseen ilmoittautumiseen ja sen käyttöön tulevaisuudessa. Tämän Espoon varhaiskasvatuksessa toteutetun hankkeen tutkittujen lasten iät olivat kolmesta kuuteen.

Selvitys tehtiin ja toteutettiin kolmessa varhaiskasvatuksen yksikössä, joista kaksi oli Espoon kaupungin kunnallisia yksiköitä ja yksi oli yksityinen päiväkoti myös Espoossa. Tutkijat käyttivät erilaisia tiedonkeruumenetelmiä opinnäytetyötä varten, mukaan lukien kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, suulliset haastattelut, 3-6-vuotiaiden lasten havainnointi ja vanhemmille suunnatut kyselyt.

Teoreettisessa viitekehyksessä ja tuloksissamme osoitettiin, että vertaisvuorovaikutus on olennaista ja mahdollistaa sen, että sitä voidaan organisoida uudelleen ja nähdä sen vaikutukset lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Sosiaaliset taidot, leikki- ja kielitaidot voivat tukea lapsen vuorovaikutusta. Tulokset osoittavat myös, että leikkiminen on välttämätöntä ja sitä voidaan tukea varhaisesta iästä lähtien niin kotiympäristössä kuin varhaiskasvatuksessa. Ohjattu toiminta tukee lasten osallistumista ryhmätoimintaan ja sosiaalinen kognitiivinen teoria tukee sosiaalisia taitoja, kuten matkimista ja peilaamista, mikä korostaa lasten vertaisvuorovaikutusta.

Aikuisen rooli on olennainen ja kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi aikuisen tulee olla sensitiivinen. Vertaisvuorovaikutusta tukevia työkaluja voivat olla esimerkiksi kuvat, tukiviittomat, avoin keskustelu ja tunteiden harjoittaminen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osallisuus ja sosiaalistaminen ovat avaintekijöitä vertaisvuorovaikutuksen kehittämisessä. Tulokset osoittavat, että ammattilaisten yhdessä lasten kanssa rakentama turvallinen ja tasa-arvoinen ympäristö tukee lapsen vertaisvuorovaikutusta ryhmässä.

This study was conducted to establish the significance of supporting peer interaction in ECEC facilities in Espoo, Finland. The students and working life partners were concerned concerned with examining the role that this topic plays in preparing learners for enrolling in formal education and for future use. The ages of the children during this project were between three to six in an early childhood education center (ECEC) in Espoo.

The study was done and implemented in three early childhood education units, of which two were Espoo City municipal units and a private day care also in Espoo. The researchers used different methods to collect information for the thesis, including qualitative research methods, verbal interviews, observation of the children between the ages of 3-6 years and questionnaires for parents.

In the theoretical framework as well as in our results, it is shown that peer interaction is essential and that it enables us to reorganize and see its impacts on the holistic child development. Social skills, play, and linguistic skills can support how the child can interact. The results have also shown that play is essential and can be supported from an early age, both in home environment and in early childhood education and care. The scaffolding method supports children’s participation in group activities, and social cognitive theory supports social skills, e.g., imitation and mirroring, which emphasizes children’s peer interaction.

The role of the adult is essential and to meet the educational goals, the adult needs to be sensitive. Tools that support peer interaction can be for example pictures, sign language, open discussion, and practicing emotions. Earlier research has shown that inclusion and socialisation are key factors when developing peer interaction. The findings show that a safe and equal environment built by the professionals together with the children supports the child’s peer interaction within the group.