Puhelimitse toteutetun hoidon tarpeen arvion merkitys ensihoidolle välitettyihin kiireettömiin tehtäviin
Pennanen, Ida (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223507
Tiivistelmä
TYKS Akuutti on kehittänyt toimintamallin, jossa hätäkeskus välittää kiireettömäksi luokitellun D- luokan tehtävän ensihoitajalle tai sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sekä ohjaa potilasta ja tarvittaessa lähettää paikalle asianmukaisimman sosiaali- ja terveysalan toimijan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa puhelimitse toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin merkitystä ensihoidolle välitettyihin kiireettömiin tehtäviin. Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena keräämällä tieto hoidon tarpeen arvion yhteydessä syntyneestä tilastointi- ja raporttitiedosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa puhelimitse toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Ajanjaksolla 15.2-31.5.2022 toteutettiin yhteensä 1397 hoidon tarpeen arviota puhelimitse. Tuloksista ilmenee, että ensihoitopalvelulle välitetyt kiireettömät tehtävät vähenivät 45 % (n=627), kun ensihoitaja tai sairaanhoitaja toteutti hoidon tarpeen arvion puhelimitse. Ensihoitopalvelulle välitetyistä tehtävistä 58 % (n=444) johti kuljetukseen. Ne potilaat, joita ei ohjattu ensihoidolle, ohjattiin muulla kuljetuksella päivystykseen (n=354), saivat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita (n=132) tai ajanvarauksen tai ohjeen varata aika kiireettömälle vastaanotolle (n=73). Lisäksi tehtäviä välitettiin muille tahoille, kuten sosiaalitoimeen. (n=68).
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että puhelimitse toteutetulle hoidon tarpeen arviolle on selkeä tarve ja toimintaa tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Hoidon tarpeen arviointi puhelimitse kiireettömillä tehtävillä johtaa ensihoidon resurssien kohdentamiseen selkeästi tarkoituksenmukaisemmin kuin ennen TYKS Akuutin toimintamallin käynnistämistä. Lisäksi todetaan, että muiden kuin ensihoidon toimijoiden toimintaa tulee kehittää edelleen saatavammaksi akuutissa tilanteessa, kuten kiireettömän vastaanottoajan saavuttaminen tai kotihoidon ja sosiaalitoimen palvelut.
Jatkotutkimusehdotuksina on ensihoidon kiireettömän tehtävämäärän vähentymisen yhteyden tutkiminen työntekijöiden jaksamiseen, työhyvinvointiin, valmiuden ylläpitoon sekä kehittämistoiminnan mahdollisuuteen. Lisäksi voitaisiin kartoittaa potilaiden, heidän omaistensa ja muiden sidosryhmien sekä ammattilaisten asenteita osana toimintaa. Myös kustannusvaikutukset valtakunnallisella tasolla olisi kiinnostava jatkotutkimusaihe. Toiminnan kehittämiseksi olisi hyvä selvittää syy uuteen yhteydenottoon jo aiemmin puhelimitse toteutetun hoidon tarpeen arvion jälkeen, sekä ensihoidon toteuttaman hoidon tarpeen arvion jälkeen kotiin jäävien potilaiden tarpeiden kartoittaminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa puhelimitse toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin merkitystä ensihoidolle välitettyihin kiireettömiin tehtäviin. Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena keräämällä tieto hoidon tarpeen arvion yhteydessä syntyneestä tilastointi- ja raporttitiedosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa puhelimitse toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Ajanjaksolla 15.2-31.5.2022 toteutettiin yhteensä 1397 hoidon tarpeen arviota puhelimitse. Tuloksista ilmenee, että ensihoitopalvelulle välitetyt kiireettömät tehtävät vähenivät 45 % (n=627), kun ensihoitaja tai sairaanhoitaja toteutti hoidon tarpeen arvion puhelimitse. Ensihoitopalvelulle välitetyistä tehtävistä 58 % (n=444) johti kuljetukseen. Ne potilaat, joita ei ohjattu ensihoidolle, ohjattiin muulla kuljetuksella päivystykseen (n=354), saivat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita (n=132) tai ajanvarauksen tai ohjeen varata aika kiireettömälle vastaanotolle (n=73). Lisäksi tehtäviä välitettiin muille tahoille, kuten sosiaalitoimeen. (n=68).
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että puhelimitse toteutetulle hoidon tarpeen arviolle on selkeä tarve ja toimintaa tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Hoidon tarpeen arviointi puhelimitse kiireettömillä tehtävillä johtaa ensihoidon resurssien kohdentamiseen selkeästi tarkoituksenmukaisemmin kuin ennen TYKS Akuutin toimintamallin käynnistämistä. Lisäksi todetaan, että muiden kuin ensihoidon toimijoiden toimintaa tulee kehittää edelleen saatavammaksi akuutissa tilanteessa, kuten kiireettömän vastaanottoajan saavuttaminen tai kotihoidon ja sosiaalitoimen palvelut.
Jatkotutkimusehdotuksina on ensihoidon kiireettömän tehtävämäärän vähentymisen yhteyden tutkiminen työntekijöiden jaksamiseen, työhyvinvointiin, valmiuden ylläpitoon sekä kehittämistoiminnan mahdollisuuteen. Lisäksi voitaisiin kartoittaa potilaiden, heidän omaistensa ja muiden sidosryhmien sekä ammattilaisten asenteita osana toimintaa. Myös kustannusvaikutukset valtakunnallisella tasolla olisi kiinnostava jatkotutkimusaihe. Toiminnan kehittämiseksi olisi hyvä selvittää syy uuteen yhteydenottoon jo aiemmin puhelimitse toteutetun hoidon tarpeen arvion jälkeen, sekä ensihoidon toteuttaman hoidon tarpeen arvion jälkeen kotiin jäävien potilaiden tarpeiden kartoittaminen.