Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja hoito robotiikan avulla : scoping-katsaus
Räsänen, Ann-Mari (2022)
Räsänen, Ann-Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223609
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tarkastella muistisairauksia ja sitä, miten niitä on mahdollista ennaltaehkäistä ja hoitaa robotiikan avulla. Tavoitteena on tarkastella monipuolisesti tutkimustietoa alueelta ja selvittää mahdolliset keinot robotiikan avusta muistisairauksien hoidossa.
Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Ne johtavat myös edetessään dementiaoireyhtymään. Muistisairauksia voi kuitenkin ennaltaehkäistä muun muassa THL:n kehittämän FINGER-toimintamallin avulla. FINGER-toimintamallissa yritetään muokata elintapoja terveellisemmiksi, jolloin voidaan ehkäistä riskiä saada muistisairaus.
Menetelmänä työssä toimii scoping-katsaus, jossa tarkastellaan, minkälaista tietoa on olemassa rajatulta alueelta. Scoping-katsauksessa on taas oma prosessinsa, joita ovat tutkimuskysymysten tunnistaminen, tutkimusten valitseminen, tiedon kartoitus ja lopuksi tulosten kokoaminen sekä tiivistäminen. Näitä vaiheita seuraamalla löytyi tutkimuksia, joista valitsin aiheeseen ja tutkimuskysymyksiin sopivimmat. Tutkimuksista selvisi, että robotiikan avulla voidaan lievittää yksinäisyyttä, kipua, stressiä ja masennuksen oireita. Robotit lisäsivät myös vuorovaikutusta niin muihin potilaisiin kuin myös hoitohenkilökuntaan. Robotiikan käyttö ei kuitenkaan toiminut, jos muistisairaus oli edennyt tarpeeksi pitkälle tai oli jo erilaisia käytösongelmia.
Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Ne johtavat myös edetessään dementiaoireyhtymään. Muistisairauksia voi kuitenkin ennaltaehkäistä muun muassa THL:n kehittämän FINGER-toimintamallin avulla. FINGER-toimintamallissa yritetään muokata elintapoja terveellisemmiksi, jolloin voidaan ehkäistä riskiä saada muistisairaus.
Menetelmänä työssä toimii scoping-katsaus, jossa tarkastellaan, minkälaista tietoa on olemassa rajatulta alueelta. Scoping-katsauksessa on taas oma prosessinsa, joita ovat tutkimuskysymysten tunnistaminen, tutkimusten valitseminen, tiedon kartoitus ja lopuksi tulosten kokoaminen sekä tiivistäminen. Näitä vaiheita seuraamalla löytyi tutkimuksia, joista valitsin aiheeseen ja tutkimuskysymyksiin sopivimmat. Tutkimuksista selvisi, että robotiikan avulla voidaan lievittää yksinäisyyttä, kipua, stressiä ja masennuksen oireita. Robotit lisäsivät myös vuorovaikutusta niin muihin potilaisiin kuin myös hoitohenkilökuntaan. Robotiikan käyttö ei kuitenkaan toiminut, jos muistisairaus oli edennyt tarpeeksi pitkälle tai oli jo erilaisia käytösongelmia.