Rekrytointikäytännöt ja –prosessi : case-tutkimus suomalaisissa suurorganisaatioissa
Huovinen, Kanerva (2014)
Huovinen, Kanerva
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411726
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on kuvailla organisaatioiden rekrytointiin vakiintuneita, hyvinä pidettyjä käytäntöjä sekä rekrytointiprosessin kulkua. Tutkimuksellani pyrin löytämään vastaukset kysymyksiin: ”Miten rekrytointiprosessi organisaatioissa etenee?” sekä ”Millaisia rekrytointikäytäntöjä organisaatioilla on?” Halusin opinnäytetyölleni rekrytointiin liittyvän aiheen, sillä olen jo pitkään ollut kiinnostunut rekrytoinnista ja haluaisin tulevaisuudessa työskennellä siihen liittyvien työtehtävien parissa. Koen aiheen myös ajankohtaiseksi. Löysin mielenkiintoisen aiheen työni toimeksiantajana toimivan SOL Palvelut Oy:n kautta, sillä yrityksellä oli tarve aiheesta tehtävälle tutkimukselle. SOL Palvelut Oy on yksi Suomen suurimmista palvelualan yrityksistä, jolla on toimintaa usealla eri toimialalla.
Tietoperustassa määrittelen ensin työni keskeiset, rekrytointiin liittyvät käsitteet. Tietoperustan olen jakanut kahteen osaan: rekrytointiprosessiin ja rekrytointikäytäntöihin. Tietoperustaosiossa pyrin kuvaamaan rekrytointiprosessia ja -käytäntöjä teoriatiedon sekä aiheesta tehtyjen aiempien tutkimusten pohjalta. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen, ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt case- eli tapaustutkimusta. Tutkimukseni on deskriptiivinen eli pyrkii mahdollisimman laajasti kuvailemaan rekrytointikäytäntöjä ja -prosessia ilmiönä. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla Suomessa toimivien suurorganisaatioiden rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Opinnäytetyöni on kirjoitettu asiantuntijanäkökulmasta, sillä haastattelemani henkilöt ovat rekrytoinnin asiantuntijoita. Tutkimukseni avulla pyrin tuottamaan uutta tutkimustietoa, jossa tärkeää on erityisesti sen ajankohtaisuus.
Tutkimustuloksista selviää, että suurorganisaatioissa tärkeimpinä rekrytointikäytäntöinä pidetään tällä hetkellä muun muassa sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöä, HR-osaston tukea rekrytointiprosessissa, soveltuvuusarviointien käyttöä sekä perehdytykseen panostamista. Rekrytointiprosessi kulkee organisaatioissa yleensä saman kaavan mukaan, tosin siinä saattaa olla pieniä vaihteluja rekrytoinnin laadusta ja toimenkuvasta riippuen. Opinnäytetyöni tutkimusosio sivuaa myös rekrytoinnin tulevaisuudennäkymiä. Rekrytoinnilla nähdään olevan suora yhteys kansantalouden tilanteeseen, joten tällä hetkellä rekrytointi on vähäistä ja sitä valvotaan tarkkaan. Tulevaisuudessa rekrytoinnin arvellaan kehittyvän positiivisesti ja kasvavan.
Mielestäni tutkimukseni ja tutkimustulokseni täyttävät niille asetetut tavoitteet. Koen tuottaneeni uutta tietoa rekrytointikäytännöistä ja -prosessista sekä luoneeni aiemmin tutkitulle tiedolle lisäksi arvokkaan, ajankohtaisen näkemyksen.
Tietoperustassa määrittelen ensin työni keskeiset, rekrytointiin liittyvät käsitteet. Tietoperustan olen jakanut kahteen osaan: rekrytointiprosessiin ja rekrytointikäytäntöihin. Tietoperustaosiossa pyrin kuvaamaan rekrytointiprosessia ja -käytäntöjä teoriatiedon sekä aiheesta tehtyjen aiempien tutkimusten pohjalta. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen, ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt case- eli tapaustutkimusta. Tutkimukseni on deskriptiivinen eli pyrkii mahdollisimman laajasti kuvailemaan rekrytointikäytäntöjä ja -prosessia ilmiönä. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla Suomessa toimivien suurorganisaatioiden rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Opinnäytetyöni on kirjoitettu asiantuntijanäkökulmasta, sillä haastattelemani henkilöt ovat rekrytoinnin asiantuntijoita. Tutkimukseni avulla pyrin tuottamaan uutta tutkimustietoa, jossa tärkeää on erityisesti sen ajankohtaisuus.
Tutkimustuloksista selviää, että suurorganisaatioissa tärkeimpinä rekrytointikäytäntöinä pidetään tällä hetkellä muun muassa sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöä, HR-osaston tukea rekrytointiprosessissa, soveltuvuusarviointien käyttöä sekä perehdytykseen panostamista. Rekrytointiprosessi kulkee organisaatioissa yleensä saman kaavan mukaan, tosin siinä saattaa olla pieniä vaihteluja rekrytoinnin laadusta ja toimenkuvasta riippuen. Opinnäytetyöni tutkimusosio sivuaa myös rekrytoinnin tulevaisuudennäkymiä. Rekrytoinnilla nähdään olevan suora yhteys kansantalouden tilanteeseen, joten tällä hetkellä rekrytointi on vähäistä ja sitä valvotaan tarkkaan. Tulevaisuudessa rekrytoinnin arvellaan kehittyvän positiivisesti ja kasvavan.
Mielestäni tutkimukseni ja tutkimustulokseni täyttävät niille asetetut tavoitteet. Koen tuottaneeni uutta tietoa rekrytointikäytännöistä ja -prosessista sekä luoneeni aiemmin tutkitulle tiedolle lisäksi arvokkaan, ajankohtaisen näkemyksen.