Kangaslammin energiaomavaraisuus: pelto- ja metsäenergia

Abstract

Maatalous on ajautumassa vaaralliseen talouskriisiin. Maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian, hinnat ovat viime vuosina nousseet nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Tämän lisäksi Suomessa on herätty huoleen, ettemme ole energian suhteen omavaraisia. Tämän seurauksena on alettu panostaa kestävään, uusiutuvan energian rakentamisen nopeuttamiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko entinen Kangaslammin kunnan alue energiaomavarainen, kun energiaomavaraisuutta tutkitaan metsä- ja peltoenergioiden osalta. Tavoitteena oli tuottaa kattava teoriapaketti aiheesta sekä tehdä niiden lisäksi laskelmia saatavilla olevista energiavaroista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kehittämishanke EKOTEKOJA, joka halusi kartoitusta Pohjois-Savon alueen uusiutuvien energioiden osalta sekä mahdollisuuksista niiden hyödyntämiseen. Aihe oli laaja, joten yhteisymmärryksessä aluetta rajattiin Kangaslammin alueeksi, samoin uusiutuvista energioista valittiin tarkasteluun metsä- ja peltobiomassat. Tietoa alueen bioenergiasta kerättiin peltobiomassojen osalta Biomassa-atlas-karttapalvelun avulla sekä metsäenergiaa Metsäkeskuksen kautta. Näiden lisäksi kerättiin paljon ajantasaista tietoa eri bioenergian kanssa toimivilta tahoilta, kuten Luonnonvarakeskukselta ja Motivalta. Tiedonkeruun jälkeen tehtiin laskelmia, joilla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymykseen. Työn tuloksena saatiin vastaus alueen energiaomavaraisuudesta; alue ei ole peltobiomassojen osalta omavarainen, mutta metsäenergian osalta energiaa riittää yli omien tarpeiden. Saatuihin tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti, sillä saaduista tuloksista ei olla vähennetty matkoihin tai voimalaitoksen käyttöön kuluvia energioita. Lisäksi peltobiomassojen laskuihin saatiin kerättyä ainoastaan tukia hakeneet peltoalat, joten peltobiomassoista saatu tulos on todellista arvoa pienempi.