Hengitysvajauden aiheuttama akuutti hätätilanne päivystyksessä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajien osaamisesta
Parkman, Emma; Rasinkangas, Markus (2022)
Parkman, Emma
Rasinkangas, Markus
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323634
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia hätätilanteissa sekä millaisia osaamisvaatimuksia sairaanhoitajalta edellytetään akuutin hengitysvajauden hoidossa päivystyspoliklinikalla. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa sairaanhoitajatutkinnon kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin syksyn 2022 aikana.
Hengitysvajaus voi olla hengenvaarallinen tila, sillä se on tavallisin tehohoidon tar- peeseen johtava elintoimintojen häiriö. Hengitysvajauden aikana keuhkot eivät pysty ottamaan tarpeeksi happea tai tuulettamaan riittävää määrää hiilidioksidia pois elimistöstä. Hoitamattomana hengitysvajeessa voi muodostua hapenpuute, jonka vuoksi voi syntyä kudoskuolio. Aivot, sydänlihas sekä munuaiset ovat herkkiä hapenpuutteelle ja kohde-elimeen voi syntyä kudoskuolio, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa potilaan menehtymiseen.
Opinnäytetyömme on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytimme systemaattista tiedonhakua. Systemaattisessa haussa artikkelit haettiin systemaattisesti Medline, Medic, Terveysportti sekä MetCat Finna- tietonannoista, joista löytyi kahdeksan (8) tutkimusartikkelia.
Tuloksissa tuli esille kuusi pääluokkaa. Hengitysvajaus potilaan tilan arviointi, hengitysvajaus potilaan tukeminen, kliininen osaaminen, päätöksentekokyky, moniammatillinen yhteistyö sekä teoreettinen tietotaito.
Johtopäätöksinä opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajilla on itsearvioinnin sekä ulkopuolisen arvioinnin perusteella tietoa hengitysvajauden hoidosta sekä potilaan tukemisesta. Lisää koulutusta ja kokemusta hengitysvajauden hoidosta kuitenkin kaivataan. Sairaanhoitajalla täytyy olla hyvä kliininen osaaminen, päätöksentekokyky, teoreettinen tietotaito sekä kyky toimia moniammatillisesti myös muuttavissa ja akuuteissa tilanteissa.
Hengitysvajaus voi olla hengenvaarallinen tila, sillä se on tavallisin tehohoidon tar- peeseen johtava elintoimintojen häiriö. Hengitysvajauden aikana keuhkot eivät pysty ottamaan tarpeeksi happea tai tuulettamaan riittävää määrää hiilidioksidia pois elimistöstä. Hoitamattomana hengitysvajeessa voi muodostua hapenpuute, jonka vuoksi voi syntyä kudoskuolio. Aivot, sydänlihas sekä munuaiset ovat herkkiä hapenpuutteelle ja kohde-elimeen voi syntyä kudoskuolio, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa potilaan menehtymiseen.
Opinnäytetyömme on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytimme systemaattista tiedonhakua. Systemaattisessa haussa artikkelit haettiin systemaattisesti Medline, Medic, Terveysportti sekä MetCat Finna- tietonannoista, joista löytyi kahdeksan (8) tutkimusartikkelia.
Tuloksissa tuli esille kuusi pääluokkaa. Hengitysvajaus potilaan tilan arviointi, hengitysvajaus potilaan tukeminen, kliininen osaaminen, päätöksentekokyky, moniammatillinen yhteistyö sekä teoreettinen tietotaito.
Johtopäätöksinä opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajilla on itsearvioinnin sekä ulkopuolisen arvioinnin perusteella tietoa hengitysvajauden hoidosta sekä potilaan tukemisesta. Lisää koulutusta ja kokemusta hengitysvajauden hoidosta kuitenkin kaivataan. Sairaanhoitajalla täytyy olla hyvä kliininen osaaminen, päätöksentekokyky, teoreettinen tietotaito sekä kyky toimia moniammatillisesti myös muuttavissa ja akuuteissa tilanteissa.