Omainen osana saattohoitoa
Forte, Tarja; Pakanen, Paula (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102721667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102721667
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää yksityisen pitkäaikaishoivan saattohoitoa selvittämällä omaisen näkökulma. Useimmissa saattohoitoaiheisissa tutkimuksissa keskitytään saattohoidettavan omiin toiveisiin ja mielipiteisiin. Omaiset jäävät usein vähemmälle huomiolle. Saattohoidettavan omaiset tulee ottaa huomioon saattohoidossa kokonaisvaltaisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kehittää pitkäaikaishoivaa tuottavan yksikön saattohoitoa selvittämällä omaisten ajatuksia ja toiveita sekä hoitajien läsnäolon tarvetta ja hoitajilta saatua tuen tarvetta. Tieto kerättiin pitkäaikaishoivan asukkaiden omaisia haastattelemalla.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna lomakehaastatteluna. Tavoitteena oli vastausten määrän sijaan saada laadukasta aineistoa, jolla saatiin suuntaa antava kuva omaisten näkökulmista saattohoidon eri vaiheiden aikana. Tietoa etsittiin eri tietokannoista ja lähdemateriaaleista rajaamalla julkaisuajankohtia mahdollisimman ajantasaisiksi. Aineisto muutettiin litteroimalla tekstimuotoon. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tämän opinnäytetyön tulokset saatiin pieneltä kohderyhmältä, mutta tietoa voi hyödyntää yleisesti saattohoidon toteutuksessa. Tuloksissa kävi ilmi, että omainen halusi tietää saattohoidettavan hoitotahdon ja hänen mielipiteensä asioihin ja tehdä ratkaisunsa sen pohjalta. Jos saattohoidettavan omaa tahtoa ei ollut tiedossa, omainen uskalsi tuoda oman näkemyksensä ja toiveensa esiin eri tilanteissa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa korostetaan pitkäaikaishoivan asukkaan hoitotahdon ja -suunnitelman tärkeyttä. Hoitotahdon olemassaolo vähentää omaisten taakkaa saattohoidon aikana ja helpottaa hoidon toteuttamista.
Jatkotutkimusehdotuksena on kehittää omaisille ja hoitohenkilökunnalle opas, jossa keskitytään heidän keskinäiseen kommunikointiinsa ja yhteistyöhön.
Asiasanat: Pitkäaikaishoiva, omaiset, saattohoito
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna lomakehaastatteluna. Tavoitteena oli vastausten määrän sijaan saada laadukasta aineistoa, jolla saatiin suuntaa antava kuva omaisten näkökulmista saattohoidon eri vaiheiden aikana. Tietoa etsittiin eri tietokannoista ja lähdemateriaaleista rajaamalla julkaisuajankohtia mahdollisimman ajantasaisiksi. Aineisto muutettiin litteroimalla tekstimuotoon. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tämän opinnäytetyön tulokset saatiin pieneltä kohderyhmältä, mutta tietoa voi hyödyntää yleisesti saattohoidon toteutuksessa. Tuloksissa kävi ilmi, että omainen halusi tietää saattohoidettavan hoitotahdon ja hänen mielipiteensä asioihin ja tehdä ratkaisunsa sen pohjalta. Jos saattohoidettavan omaa tahtoa ei ollut tiedossa, omainen uskalsi tuoda oman näkemyksensä ja toiveensa esiin eri tilanteissa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa korostetaan pitkäaikaishoivan asukkaan hoitotahdon ja -suunnitelman tärkeyttä. Hoitotahdon olemassaolo vähentää omaisten taakkaa saattohoidon aikana ja helpottaa hoidon toteuttamista.
Jatkotutkimusehdotuksena on kehittää omaisille ja hoitohenkilökunnalle opas, jossa keskitytään heidän keskinäiseen kommunikointiinsa ja yhteistyöhön.
Asiasanat: Pitkäaikaishoiva, omaiset, saattohoito