Etähaastatteluiden vaikutukset rekrytoinnin laatuun
Tölli, Elia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423917
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään rekrytointia. Rekrytointi on uusien työntekijöiden hakemista avointa työtehtävää tai työpaikkaa varten. Opinnäytetyössä tavoitteena oli lisätä rekrytointihaastatteluja tekevien yritysten ja työntekijöiden osaamista ja tietoisuutta teknologian tuomista mahdollisuuksista työhaastatteluihin. Tavoitteeseen pääsemiseksi opinnäytetyössä tutkittiin etärekrytointihaastattelujen vaikutuksia rekrytoinnin laatuun.
Työ koostuu teoreettisesta osuudesta, tutkimuksesta ja lopun pohdinnoista. Teoreettisessa osuudessa perehdyttiin olemassa olevan kirjallisuuden avulla rekrytointiin ja rekrytointihaastatteluihin. Pääpaino oli rekrytointihaastatteluissa. Tutkimusosiossa haastateltiin rekrytoinnin parissa päivittäin työskenteleviä HR-ammattilaisia. Pohdinta osiossa käsiteltiin johtopäätöksiä, tutkimuksen luotettavuutta ja tutkijan omaa oppimista aiheesta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea rekrytoinnin ammattilaista, joiden päivittäiseen työhön liittyy rekrytointihaastattelut. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kysymykset olivat kaikille tutkimuksen haastateltavalle samat. Tutkimuksen haastattelut nauhoitettiin ja ne analysoitiin teema kerrallaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta kasvokkain ja etänä suoritetuilla rekrytointihaastatteluilla on molemmilla omat hyvät ja huonot puolensa. Lisäksi se on tilanteesta riippuvaista kumpaa kannattaa käyttää. Hyvin suunniteltu etähaastattelu ei vaikuta rekrytoinnin laatuun. Haastattelijan täytyy valmistella haastattelukysymykset huolellisesti, koska hakijan arvioiminen on hieman haastavampaa. Etähaastattelussa arviointi nojaa suoraan haastateltavan vastauksiin, koska kehonkielen arvioiminen on videon välityksellä vaikeaa.
Työ koostuu teoreettisesta osuudesta, tutkimuksesta ja lopun pohdinnoista. Teoreettisessa osuudessa perehdyttiin olemassa olevan kirjallisuuden avulla rekrytointiin ja rekrytointihaastatteluihin. Pääpaino oli rekrytointihaastatteluissa. Tutkimusosiossa haastateltiin rekrytoinnin parissa päivittäin työskenteleviä HR-ammattilaisia. Pohdinta osiossa käsiteltiin johtopäätöksiä, tutkimuksen luotettavuutta ja tutkijan omaa oppimista aiheesta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea rekrytoinnin ammattilaista, joiden päivittäiseen työhön liittyy rekrytointihaastattelut. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kysymykset olivat kaikille tutkimuksen haastateltavalle samat. Tutkimuksen haastattelut nauhoitettiin ja ne analysoitiin teema kerrallaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta kasvokkain ja etänä suoritetuilla rekrytointihaastatteluilla on molemmilla omat hyvät ja huonot puolensa. Lisäksi se on tilanteesta riippuvaista kumpaa kannattaa käyttää. Hyvin suunniteltu etähaastattelu ei vaikuta rekrytoinnin laatuun. Haastattelijan täytyy valmistella haastattelukysymykset huolellisesti, koska hakijan arvioiminen on hieman haastavampaa. Etähaastattelussa arviointi nojaa suoraan haastateltavan vastauksiin, koska kehonkielen arvioiminen on videon välityksellä vaikeaa.