TUEN TARPEET JÄLKIHUOLLOSSA: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jussila, Heli (2022)
Jussila, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624250
Tiivistelmä
Sijaishuollossa olleelle nuorelle tai lapselle on kunnan järjestettävä tarvittaessa jälkihuolto. Jälkihuoltoperustein sijoitettuja nuoria ja lapsia oli vuonna 2019 1500, joiden lisäksi 7646 nuorta ja lasta saivat avo-huollon tukea. Vuonna 2021 Manner- Suomessa oli jälkihuollon piirissä 5766 nuorta, joista 58 % oli naisia. Tietoa asumismuodosta on saatu 3915 nuoren osalta ja näistä nuorista 50 % oli itsenäisesti asuvia. Asunnottomia nuoria oli 94 eli 2.5 % (Hirschovits-Gerz, Wecroth, Ikonen & Heino 2021, 7).
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli saada lisää tietoa, minkälaista tukea jälkihuollon piirissä oleville nuorille aikuisille on tarjolla? Lisäksi tavoitteena oli selvittää, että onko jälkihuollon piirissä olevien nuorten aikuisten saama tuki auttanut ja onko saatu tuki vastannut odotuksia?
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin narratiivista tutkimusmenetelmää, jonka toteuttamistapa on yleiskatsaus. Yleiskatsaus on laaja prosessi, joka tiivistää aiempia tutkimuksia. Tutkimusaineisto ei ole käynyt läpi systemaattista seulaa mutta tälläkin tutkimustavalla on saatu aikaan johtopäätökset, joiden luonne vastaa kirjallisuuskatsauksen mukaista synteesiä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tehtiin käymällä läpi aikaisempia tutkimuksia ja artikkeleita jälkihuollossa olevien saamista tukimuodoista itsenäistymisen tukena. Tutkimusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia saadaan tekemällä aineiston analyysia. Sisällönanalyy-sillä kuvataan aineiston sisältöä sanallisesti. Sisällönanalyysillä saadaan tietoa tutkittavasta asiasta (Salminen 2011, 7–8).
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen myötä voidaan todeta, että tukimuotoja on olemassa, mutta niitä vielä pitää kehittää ja kohdentaa oikein sekä kaikki eivät saa tarvitsemaansa tukea. Voidaan todeta, että lastensuojeluilmoitusten määrä on noususuunnassa, joten jälkihuollon tarve todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntyy. Osaltaan koronapandemia on vaikuttanut lastensuojeluilmoitusten lisääntymiseen koska lasten ja nuorten yksinäisyys ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Jälkihuolto on ajankohtainen maailmanlaajuisesti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Jälkihuollossa ei ole käytössä yhteistä itsenäistymistä tukevaa mallia vaan eri maissa jälkihuoltoa toteutetaan eri tavoin.
Tulevat tutkimukset voisi liittyä koronapandemian vaikutuksiin jälkihuoltoon liittyen, siten että saisimme näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten koronapandemia on lisännyt kustannuksia ja onko koronapandemialla vaikutusta esimerkiksi jälkihuollon lisääntyneeseen tarpeeseen.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli saada lisää tietoa, minkälaista tukea jälkihuollon piirissä oleville nuorille aikuisille on tarjolla? Lisäksi tavoitteena oli selvittää, että onko jälkihuollon piirissä olevien nuorten aikuisten saama tuki auttanut ja onko saatu tuki vastannut odotuksia?
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin narratiivista tutkimusmenetelmää, jonka toteuttamistapa on yleiskatsaus. Yleiskatsaus on laaja prosessi, joka tiivistää aiempia tutkimuksia. Tutkimusaineisto ei ole käynyt läpi systemaattista seulaa mutta tälläkin tutkimustavalla on saatu aikaan johtopäätökset, joiden luonne vastaa kirjallisuuskatsauksen mukaista synteesiä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tehtiin käymällä läpi aikaisempia tutkimuksia ja artikkeleita jälkihuollossa olevien saamista tukimuodoista itsenäistymisen tukena. Tutkimusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia saadaan tekemällä aineiston analyysia. Sisällönanalyy-sillä kuvataan aineiston sisältöä sanallisesti. Sisällönanalyysillä saadaan tietoa tutkittavasta asiasta (Salminen 2011, 7–8).
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen myötä voidaan todeta, että tukimuotoja on olemassa, mutta niitä vielä pitää kehittää ja kohdentaa oikein sekä kaikki eivät saa tarvitsemaansa tukea. Voidaan todeta, että lastensuojeluilmoitusten määrä on noususuunnassa, joten jälkihuollon tarve todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntyy. Osaltaan koronapandemia on vaikuttanut lastensuojeluilmoitusten lisääntymiseen koska lasten ja nuorten yksinäisyys ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Jälkihuolto on ajankohtainen maailmanlaajuisesti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Jälkihuollossa ei ole käytössä yhteistä itsenäistymistä tukevaa mallia vaan eri maissa jälkihuoltoa toteutetaan eri tavoin.
Tulevat tutkimukset voisi liittyä koronapandemian vaikutuksiin jälkihuoltoon liittyen, siten että saisimme näyttöön perustuvaa tietoa siitä, miten koronapandemia on lisännyt kustannuksia ja onko koronapandemialla vaikutusta esimerkiksi jälkihuollon lisääntyneeseen tarpeeseen.