Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Lapin kunnissa
Koivuranta, Outi (2022)
Koivuranta, Outi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524181
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Lapin kunnissa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa oppilashuollon henkilöstöresursseja ja mielipiteitä ennalta ehkäisevän työn tekemiseen. Toimeksiantajana oli Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella mielenterveysosaamista, jonka avulla mielenterveyttä voitaisiin edistää. Tutkimuskysymys oli: onko Lapin kuntien oppilashuollon henkilöstön mielestä henkilöstöresursseja, aikaa ja mahdollisuuksia ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön riittävästi ja mitä keinoja on tilanteen parantamiseksi? Alakysymyksiä oli kolme: 1) millaista ja kuinka paljon lasten ja nuorten mielenterveyden oireilua on tilastojen perusteella nähtävissä kunnittain, 2) kuinka paljon henkilöstöresurssia on käytettävissä oppilashuollossa lasten ja nuorten ennalta ehkäisevään työhön ja 3) näkyykö kuntien päätöspöytäkirjoissa ja hyvinvointisuunnitelmissa tai -kertomuksissa mainintaa lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kehittämisestä tai siihen panostamisesta vuoden 2021 aikana?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tietoperustassa hyödynnettiin TEAviisari-, Sotkanet- ja Kouluterveyskyselystä saatuja tilastoja ja kuntien päätöksiä ja suunnitelmia sekä muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Keskeisenä tiedonhankintana oli kuntien oppilashuollon henkilöstölle tehty mielipidekysely. Kyselyyn vastasi 22, jotka olivat terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja. Aineisto oli ajantasaista ja kaikille avoimia verkkosivuja, lukuun ottamatta oppilashuollolle tehdyn kyselyn vastauksia.
Tulosten perusteella resursseja tehdä työtä oli osittain riittävästi käytettävissä. Mielenterveysosaamiseen liittyvää tietoa ja ymmärrystä tulisi kuitenkin lisätä. Keskeisinä kehittämiskohteina nousi esiin selkeiden palvelupolkujen rakentaminen ja monialaisen verkostotyön kehittäminen. Kunnilla oli pyrkimystä kehittää ja parantaa perheiden hyvinvointia monin tavoin. Tuloksia hyödynnetään Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä. Jatkossa tuloksia voidaan hyödyntää myös Kouluterveyskyselyn avulla tiedolla johtamisen välineenä ja päätöksenteossa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tietoperustassa hyödynnettiin TEAviisari-, Sotkanet- ja Kouluterveyskyselystä saatuja tilastoja ja kuntien päätöksiä ja suunnitelmia sekä muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Keskeisenä tiedonhankintana oli kuntien oppilashuollon henkilöstölle tehty mielipidekysely. Kyselyyn vastasi 22, jotka olivat terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja. Aineisto oli ajantasaista ja kaikille avoimia verkkosivuja, lukuun ottamatta oppilashuollolle tehdyn kyselyn vastauksia.
Tulosten perusteella resursseja tehdä työtä oli osittain riittävästi käytettävissä. Mielenterveysosaamiseen liittyvää tietoa ja ymmärrystä tulisi kuitenkin lisätä. Keskeisinä kehittämiskohteina nousi esiin selkeiden palvelupolkujen rakentaminen ja monialaisen verkostotyön kehittäminen. Kunnilla oli pyrkimystä kehittää ja parantaa perheiden hyvinvointia monin tavoin. Tuloksia hyödynnetään Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä. Jatkossa tuloksia voidaan hyödyntää myös Kouluterveyskyselyn avulla tiedolla johtamisen välineenä ja päätöksenteossa.