Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi teho- ja sydänvalvontaosastojen yhdistyessä
Siitonen, Päivi (2022)
Siitonen, Päivi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524208
Tiivistelmä
Hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämisellä on suuri merkitys. Työhyvinvointi ymmärretään laaja-alaisesti käsittäen organisaation, työn, työyhteisön, esihenkilötyön ja yksilön terveyden. Työelämän muutoksissa työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata hoitohenkilökunnan ajatuksia työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä teho- ja sydänvalvontaosastojen yhdistyessä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa teho-osaston ja sydänvalvontaosastojen yhdistymiseen liittyvän kehittämistyön tueksi, jolloin esihenkilöt pystyisivät ohjaamaan kehittämistyötä hoitohenkilökunnan tarpeiden mukaan. Tavoitteena oli osallistaa henkilökuntaa ja sopeuttaa heidät paremmin muutokseen, jolloin saadaan hyötyä organisaatiolle ja potilaille.
Tutkimuksen lähestymistapana oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kesäkuun 2022 aikana käyttämällä eläytymismenetelmää teho-osaston hoitohenkilökunnalta ja sydänvalvontaosaston sairaanhoitajilta, jotka olivat käyneet puolen vuoden perehtymisjaksolla teho-osastolla. Eläytymisen pohjana käytettiin kahta erilaista kehyskertomusta, joihin vastaajat kirjoittivat jatkon. Yhteensä vastauksia tuli 33. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat toimiva työympäristö, työyhteisön yhteenkuuluvuus, riittävät henkilöstöresurssit, selkeä työn organisointi, työntekijöitä tukeva esihenkilötyö ja osaamisen arvostaminen. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat epäselvästi organisoitu työ, uuden laajan työympäristön haasteet, riittämättömät henkilöstöresurssit, arvostuksen puute, työyhteisöllisyyden vähentyminen ja esihenkilöstön tuen puute. Työhyvinvointia tukemaan odotetaan työntekemiseen liittyvää tukea ja esihenkilötasolta saatavaa tukea.
Johtopäätöksinä todetaan, että teho- ja sydänvalvontaosaston hoitohenkilökunta suhtautuu muutokseen mahdollisuutena edistää työhyvinvointia ja mahdollisuutena kehittää toimintaa. Työhyvinvointia edistää työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet muutoksessa ja tuen saaminen. Näiden työhyvinvointitekijöiden sekä tuen tarpeen huomioimisen avulla kehittämistyötä voidaan suunnata hoitohenkilökunnan tarpeisiin.
Tutkimuksen lähestymistapana oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kesäkuun 2022 aikana käyttämällä eläytymismenetelmää teho-osaston hoitohenkilökunnalta ja sydänvalvontaosaston sairaanhoitajilta, jotka olivat käyneet puolen vuoden perehtymisjaksolla teho-osastolla. Eläytymisen pohjana käytettiin kahta erilaista kehyskertomusta, joihin vastaajat kirjoittivat jatkon. Yhteensä vastauksia tuli 33. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat toimiva työympäristö, työyhteisön yhteenkuuluvuus, riittävät henkilöstöresurssit, selkeä työn organisointi, työntekijöitä tukeva esihenkilötyö ja osaamisen arvostaminen. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat epäselvästi organisoitu työ, uuden laajan työympäristön haasteet, riittämättömät henkilöstöresurssit, arvostuksen puute, työyhteisöllisyyden vähentyminen ja esihenkilöstön tuen puute. Työhyvinvointia tukemaan odotetaan työntekemiseen liittyvää tukea ja esihenkilötasolta saatavaa tukea.
Johtopäätöksinä todetaan, että teho- ja sydänvalvontaosaston hoitohenkilökunta suhtautuu muutokseen mahdollisuutena edistää työhyvinvointia ja mahdollisuutena kehittää toimintaa. Työhyvinvointia edistää työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet muutoksessa ja tuen saaminen. Näiden työhyvinvointitekijöiden sekä tuen tarpeen huomioimisen avulla kehittämistyötä voidaan suunnata hoitohenkilökunnan tarpeisiin.