Terveyden edistäminen diakonissan työssä: seurakuntien diakonissojen kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi terveyden edistäminen diakonissan työssä seurakunnissa diakonissoiden kokemana. Tämä opinnäytetyö on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Aineisto tähän opinnäytetyöhön kerättiin haastattelemalla neljää seurakunnissa työskentelevää diakonissaa. Opinnäytetyö toteutui kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruu-menetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina sekä kasvotusten että etäyhteyden avulla.

Opinnäytetyön tuloksissa korostui kunnioittava ja hyväksyvä kohtaaminen osana terveyden edistämistä. Diakonissat työskentelevät kirkon kontekstissa, mutta asiakastyössä asiakkaan tarpeista ja lähtökohdista käsin. Kiireetön ilmapiiri ja toivon tuominen koettiin haastatteluissa merkittäviksi asioiksi. Sairaanhoitajan ammatin ja mahdollisen työkokemuksen koettiin antavan merkittävän pohjan diakonissan työn tekemiselle; sosiaali- ja terveysalan palvelukentän tunteminen sekä tietämys erilaisista sairauksista ja niiden hoitamisesta koettiin olevan tärkeitä työkaluja.

Johtopäätöksissä nousi esille diakonisen hoitotyön paikka ja tarve yhteiskunnassamme, jossa julkisten palveluiden riittävyys puhututtaa. Diakoniatyö yltää usein tilanteisiin, jossa ihmistä ei mikään muu taho auta. Diakonissan työ mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista ja huolenpitoa, tiedon, toivon ja hyvän esillä pitämisen, tukemisen kohti tasapainoa sekä konkreettista apua nälässä tai taloudellisessa ahdingossa. Jatkossa voisi tutkia lisää ihmisen tarvetta nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle sekä sen toteutumisen merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.