Aktiivisen pihkan keruun kannattavuus

Abstract

Tutkimukseni aiheena on aktiivisen kuusenpihkan keruumenetelmien vertailu ja eri menetelmien kannattavuus. Suomessa on pulaa pihkaraaka-aineesta ja tutki-muksia tehokkaiden pihkanvalutustapojen löytämiseksi tarvitaan.

Projektissani valutin pihkaa 300 kuusesta kahden kasvukauden aikana Sotkamossa, Kainuussa. Valutusta varten tehdyt kalanruotokuviot kuusten kylkiin tein peräkkäisinä keväinä eri metodilla. Ensimmäisenä kesänä tein viillot monitoimilaitteella ja siihen itsevalmistetulla terällä ja toisena vuonna käytin viiltojen tekoon ketjusahaterää kulmahiomakoneessa. Tutkimuksessa mittasin pihkasaannon määrää kuukausittain kevään ja kesän ajan puukohtaisesti. Lisäksi testasin erilaisia pihkanvalutuksen tehosteaineita pihkasaannon lisäämiseksi molempina vuosina. Tehosteaineina käytin Ukonvaaja-liuosta, etanolipohjaista liuosta sekä laimennettua AIV2-liuosta.

Pihkanvalutuksen kannattavuuden laskin pihkasaannon ja pihkanvalutukseen käytetyn ajan perusteella, jolloin sain laskettua jokaiseen pihkakiloon käytetyn työtuntimäärän. Tutkimuskuusikkoni ei ollut pihkan valunnan osalta hyvä. Puusto kasvoi melko tiheästi, ja vihreän latvuksen osuus ei ollut suuri. Toisaalta niillä koealan kuusilla, jotka olivat elinvoimaisen näköisiä, ei pihkan valunta myöskään yltänyt odotetulle tasolle. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että pihkanvalutus on kannattavinta, kun kalanruotokuviot tekee kulmahiomakoneen ketjusahaterällä. AIV2-liuoksen käyttö pihkanvalutuksen tehosteaineena lisää pihkasaannon määrää.

Eri työvaiheet kerrotaan yksityiskohtaisesti. Liitteenä on video- ja kuvakooste, jossa pihkanvalutuksen eri työvaiheet havainnollistuvat. Tämä opinnäytetyö on kattava opas heille, jotka haluavat saada lisäansiota metsästään kuusenpihkaa valuttamalla.

The topic of the research is the comparison of active spruce resin collection methods and the profitability of different methods. There is a shortage of resin raw material in Finland and studies of effective resin drainage methods are needed.

In the two-year project, resin was drained from three hundred spruce trees during two growing seasons. The herringbone patterns for the spruces were made in successive springs usings a different method. In the first summer the incisions were made with a multifunction device and a self-made blade and in the second year a chainsaw blade in an angle grinder was used to make the incisions. In the study, the amount of resin yield was measured per tree per month during spring and summer. In addition, various resin drainage enhancers were tested to increase the resin yield in both years. Ukonvaaja solution, an ethanol-based solution, and a diluted AIV2 solution were used as enhancers.

The profitability of resin drainage, based on the resin yield and the time used for resin drainage, was calculated and in addition the number of working hours for each kilogram of resin was calculated. The research spruce stand was not good in terms of resin flow. The trees grew quite densely, and the proportion of green canopy was not large. On the other hand, in the spruce trees, located in the experimental area, that looked vigorous, had a resin flow that did not reach the expected level either. The results of my research show that resin drainage is most profitable when the herringbone patterns are done by an angle grinder with a chain saw blade. The use of AIV2 solution as an enhancer for resin runoff increases the amount of resin.

The thesis presents different methods by which resin can be drained from spruce trees and the different working steps are described in detail. The thesis includes a video and picture compilation that shows the different working stages of resin drainage. This thesis is a comprehensive guide for those who want to earn extra income from their forest by draining spruce resin.