Sosiaalisen toimintakyvyn merkitys: sosiaalinen toimintakyky kuntoutusosastonkuntoutujilla
Komulainen, Sanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824503
Tiivistelmä
Sosiaalinen toimintakyky kuuluu toimintakyvyn kokonaisuuteen ja on yksi sen neljästä osa-alueesta. Sosiaalinen toimintakyky on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, sillä se voi vaikuttaa heikentyessään muihin toimintakyvyn alueisiin negatiivisesti. Sosiaalisen toimintakyvyn osa-alue näyttäytyy ihmisen elämässä sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa, osallisuudessa yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan, aktiivisena toimijuutena. Sosiaalisen toimintakyvyn toimintaympäristö on koko yhteiskuntamme. Yhteiskunnan tasolla sosiaalinen toimintakyky on tärkeä huomioida kuntouttavassa työssä. Ymmärtämällä kuntoutujan sosiaalista toimintakykyä, voidaan vaikuttaa yksilön kuntoutumiseen ja edistää kuntoutujan paluuta osaksi yhteiskuntaa.
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Kainuun keskussairaalan vaativan kuntoutusosaston kuntoutujien sosiaalista toimintakykyä ja sitä vahvistavia tekijöitä. Tavoitteena oli kerätä tietoa kuntoutusosaston kuntoutujilta heidän sosiaalisesta toimintakyvystään ja hyödyntää saatua tietoa osaston moniammatillisessa hoitotiimissä. Saadun tiedon perusteella moniammatillinen hoitotiimi voi hyödyntää tietoa sosiaalisesta toimintakyvystä kuntoutuksen suunnittelussa sekä motivoida kuntoutujaa pääsemään kuntoutuksessa asetettuihin tavoitteisiin.
Opinnäytetyön menetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja menetelmänä teemahaastattelu. Aineisto on analysoitu teemoittelun menetelmällä teoriasidonnaisella analyysitavalla, eli abduktiivisella analyysilla. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla, haastatteluun osallistui neljä haastateltavaa, joista yksi mies ja kolme naista. Ikähaarukka haastateltavilla oli 70–85 vuotta.
Analyysi tuotti seuraavat teemat: sosiaaliset suhteet, osallisuuden ja yksinäisyyden kokemukset, sosiaalisen elämän merkitys sekä lisätuen tarve. Tuloksissa sosiaaliset suhteet, osallisuus ja osallistuminen omaan elämään sekä vastavuoroinen sosiaalinen tuki olivat keskiössä.
Jatkotutkimusta aiheesta voi tehdä eri toimintapaikoissa ja kehittää ongelmakohtia esimerkiksi fenomenografi-sentutkimuksen avulla, jolla selvitettäisiin työntekijöiden käsityksiä aiheesta. Opinnäytetyö tarjoaa myös jatko-kehittelyn mahdollisuuksia tuleville sosionomiopiskelijoille, esimerkiksi kotiutumiseen sosiaalista toimintakykyä tukevan tietopaketin yhteistyössä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Kainuun keskussairaalan vaativan kuntoutusosaston kuntoutujien sosiaalista toimintakykyä ja sitä vahvistavia tekijöitä. Tavoitteena oli kerätä tietoa kuntoutusosaston kuntoutujilta heidän sosiaalisesta toimintakyvystään ja hyödyntää saatua tietoa osaston moniammatillisessa hoitotiimissä. Saadun tiedon perusteella moniammatillinen hoitotiimi voi hyödyntää tietoa sosiaalisesta toimintakyvystä kuntoutuksen suunnittelussa sekä motivoida kuntoutujaa pääsemään kuntoutuksessa asetettuihin tavoitteisiin.
Opinnäytetyön menetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja menetelmänä teemahaastattelu. Aineisto on analysoitu teemoittelun menetelmällä teoriasidonnaisella analyysitavalla, eli abduktiivisella analyysilla. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla, haastatteluun osallistui neljä haastateltavaa, joista yksi mies ja kolme naista. Ikähaarukka haastateltavilla oli 70–85 vuotta.
Analyysi tuotti seuraavat teemat: sosiaaliset suhteet, osallisuuden ja yksinäisyyden kokemukset, sosiaalisen elämän merkitys sekä lisätuen tarve. Tuloksissa sosiaaliset suhteet, osallisuus ja osallistuminen omaan elämään sekä vastavuoroinen sosiaalinen tuki olivat keskiössä.
Jatkotutkimusta aiheesta voi tehdä eri toimintapaikoissa ja kehittää ongelmakohtia esimerkiksi fenomenografi-sentutkimuksen avulla, jolla selvitettäisiin työntekijöiden käsityksiä aiheesta. Opinnäytetyö tarjoaa myös jatko-kehittelyn mahdollisuuksia tuleville sosionomiopiskelijoille, esimerkiksi kotiutumiseen sosiaalista toimintakykyä tukevan tietopaketin yhteistyössä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa.