Luova työpaja verkossa
Salle, Rami (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824673
Tiivistelmä
Maailmantilanne koronapandemian jälkeen on jättänyt hybridityöskentelymallin voimaan. Fyysisten työpajojen järjestäminen on vaikeampaa toteuttaa. Kansainväliset yritykset hyötyvät virtuaalisista työpajoista muun muassa liikematkustamisen vähennyttyä radikaalisti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella, miten Design Sprint -metodi ajallisesti lyhennettynä versiona verkon yli toimii verrattuna fyysiseen työpajaan. Tutkimuksessa käydään läpi, mitkä asiat virtuaalisessa työpajassa toimivat paremmin ja mitkä huonommin verrattuna fyysiseen työpajaan. Myös työpajan vetäjän eli fasilitaattorin roolin merkitystä käsitellään tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen aihe syntyi kirjoittajan omiin työpajakokemuksiin pohjautuen sekä kiinnostuksesta kehittää nykyisen työpaikan prosesseja ja palveluita.
Työ koostuu asiakasymmärryksen, Design Thinking -filosofian sekä Design Sprint -metodin esittelevistä teoria- ja tutkimusosuuksista. Empiirisessä osiossa kuvataan virtuaalisen työpajan kehittäminen ja sen toteuttaminen.
Kehittämistyössä Design Sprint -työpajametodia onnistuttiin lyhentämään päivistä tunteihin ennakkokyselyillä, joissa kartoitettiin käyttäjäpersoonia ammatin, sukupuolen ja kiinnostusten perusteella sekä myös miksi käyttäjä käyttäisi juuri tätä palvelua tai tuotetta -tyyppisillä kysymyksillä. Virtuaalista Miro-valkotaulutyökalua käytettiin työpajapohjan suunnitteluun sekä varsinaisten työpajojen pitämiseen. Työpajaan osallistuvien henkilöiden rooleja tarkasteleva osuus toi esille fasilitaattorille tarpeellisia vinkkejä sekä työpajaan osallistuvien henkilöiden riittävän monipuolisen valinnan tärkeyden.
Kehittämistyön tuloksena tuli virtuaalisen työpajan pohja sekä esimerkki ennakkokyselystä kaavakkeesta. Nämä yhdessä kattavat monenlaisten työpajojen tarpeet, joilla voi pitää hyvinkin luovaa työpajaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella, miten Design Sprint -metodi ajallisesti lyhennettynä versiona verkon yli toimii verrattuna fyysiseen työpajaan. Tutkimuksessa käydään läpi, mitkä asiat virtuaalisessa työpajassa toimivat paremmin ja mitkä huonommin verrattuna fyysiseen työpajaan. Myös työpajan vetäjän eli fasilitaattorin roolin merkitystä käsitellään tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen aihe syntyi kirjoittajan omiin työpajakokemuksiin pohjautuen sekä kiinnostuksesta kehittää nykyisen työpaikan prosesseja ja palveluita.
Työ koostuu asiakasymmärryksen, Design Thinking -filosofian sekä Design Sprint -metodin esittelevistä teoria- ja tutkimusosuuksista. Empiirisessä osiossa kuvataan virtuaalisen työpajan kehittäminen ja sen toteuttaminen.
Kehittämistyössä Design Sprint -työpajametodia onnistuttiin lyhentämään päivistä tunteihin ennakkokyselyillä, joissa kartoitettiin käyttäjäpersoonia ammatin, sukupuolen ja kiinnostusten perusteella sekä myös miksi käyttäjä käyttäisi juuri tätä palvelua tai tuotetta -tyyppisillä kysymyksillä. Virtuaalista Miro-valkotaulutyökalua käytettiin työpajapohjan suunnitteluun sekä varsinaisten työpajojen pitämiseen. Työpajaan osallistuvien henkilöiden rooleja tarkasteleva osuus toi esille fasilitaattorille tarpeellisia vinkkejä sekä työpajaan osallistuvien henkilöiden riittävän monipuolisen valinnan tärkeyden.
Kehittämistyön tuloksena tuli virtuaalisen työpajan pohja sekä esimerkki ennakkokyselystä kaavakkeesta. Nämä yhdessä kattavat monenlaisten työpajojen tarpeet, joilla voi pitää hyvinkin luovaa työpajaa.