Työkalu optimaalisten istumisratkaisujen löytämiseen pyörätuolin käyttäjille : Fitting Station-palvelumallin kehitys
Hyväri, Ida; Hämäläinen, Anu; Nokelainen, Saana (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824637
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli monimuotoinen, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja. Tarkoituksena oli luoda palvelulle pohja, jota apuvälinetekniikan opiskelijat voisivat jatkossa hyödyntää opinnoissaan ja jota voidaan tarjota apuvälineasiantuntijoille. Palvelu tarjoaa monipuolisempaa näkökulmaa pyörätuolissa istumisen tutkimiseen, jonka kautta voidaan löytää optimaalinen istuma-asento ja ennaltaehkäistä painehaavojen syntyä. Palvelun sisältö on merkittävää työelämän yhteistyökumppanille, koska palvelua tai kaikkia analyysilaitteista ei ole muualla käytössä tai saatavilla.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu pyörätuoleja, istuma-asentoa, painehaavoja, analyysilaitteita sekä palvelumuotoilua käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimustiedosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka antoi käsityksen palvelun toimivuudesta sekä hyödyllisyydestä.
Palvelusuunnitelman luonti koostui systemaattisesta tiedonhausta, palvelun tarpeen kartoituksesta ja palvelumallin suunnittelusta hyödyntäen Palvelumuotoilun työkalupakkia. Monivaiheinen työkalupakki sisälsi neljä eri osiota. Rajausvaiheessa palvelun tavoitteeksi rajautui hyvän istumisen edistäminen pyörätuolissa ja yhteyden luominen opiskelijoiden ja apuvälineasiantuntijoiden välille. Palvelulle määritettiin mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitattiin. Oppimisvaiheessa nostettiin ylös ongelmia asiakasnäkökulmasta ja ratkaisuvaiheessa pohdittiin niille toteutuskelpoisia ratkaisuja. Viimeisessä vaiheessa apuvälinetekniikan opiskelijat testasivat luotua palvelua käytännössä.
Palvelussa käytetyt analyysilaitteet toimivat hyvänä apuvälineenä istuma-asennon tutkimisessa ja erilaisten ratkaisuiden löytämisessä. Niiden antaman datan kautta voidaan havainnollistaa hyvään istuma-asentoon vaikuttavia tekijöitä huomioiden kuitenkin pyörätuolin käyttäjän yksilöllisyyden. Palvelun testauksen perusteella todettiin, että palvelua tulisi vielä kehittää. Jatkoa ajatellen palvelun perehdytyksessä voisi olla laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa tulosten analysoinnista sekä hyödyntämisestä. Palvelun jatkumisen kannalta olisi se hyvä saada osaksi Hymy-Kylän palveluita ja sisällytettyä apuvälinetekniikan opintoihin jatkossakin. Näin voidaan myös saavuttaa tiiviimpi yhteistyö apuvälineasiantuntijoiden kanssa. Laitteista löytyvää tutkimustietoa on hyvin vähän saatavilla, joten aiheesta voisi tehdä lisää tutkimusta.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu pyörätuoleja, istuma-asentoa, painehaavoja, analyysilaitteita sekä palvelumuotoilua käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimustiedosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka antoi käsityksen palvelun toimivuudesta sekä hyödyllisyydestä.
Palvelusuunnitelman luonti koostui systemaattisesta tiedonhausta, palvelun tarpeen kartoituksesta ja palvelumallin suunnittelusta hyödyntäen Palvelumuotoilun työkalupakkia. Monivaiheinen työkalupakki sisälsi neljä eri osiota. Rajausvaiheessa palvelun tavoitteeksi rajautui hyvän istumisen edistäminen pyörätuolissa ja yhteyden luominen opiskelijoiden ja apuvälineasiantuntijoiden välille. Palvelulle määritettiin mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitattiin. Oppimisvaiheessa nostettiin ylös ongelmia asiakasnäkökulmasta ja ratkaisuvaiheessa pohdittiin niille toteutuskelpoisia ratkaisuja. Viimeisessä vaiheessa apuvälinetekniikan opiskelijat testasivat luotua palvelua käytännössä.
Palvelussa käytetyt analyysilaitteet toimivat hyvänä apuvälineenä istuma-asennon tutkimisessa ja erilaisten ratkaisuiden löytämisessä. Niiden antaman datan kautta voidaan havainnollistaa hyvään istuma-asentoon vaikuttavia tekijöitä huomioiden kuitenkin pyörätuolin käyttäjän yksilöllisyyden. Palvelun testauksen perusteella todettiin, että palvelua tulisi vielä kehittää. Jatkoa ajatellen palvelun perehdytyksessä voisi olla laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa tulosten analysoinnista sekä hyödyntämisestä. Palvelun jatkumisen kannalta olisi se hyvä saada osaksi Hymy-Kylän palveluita ja sisällytettyä apuvälinetekniikan opintoihin jatkossakin. Näin voidaan myös saavuttaa tiiviimpi yhteistyö apuvälineasiantuntijoiden kanssa. Laitteista löytyvää tutkimustietoa on hyvin vähän saatavilla, joten aiheesta voisi tehdä lisää tutkimusta.