Epäasiallisen käyttäytymisen ilmiön tutkiminen työhyvinvoinnin kehittämiseksi: kyselytutkimus yliopistollisen sairaalan leikkausyksiköihin hoitohenkilökunnalle, lääkäreille sekä esihenkilöille

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Webropol 3.0. -kyselyn avulla epäasiallisen käyttäytymisen ilmiötä henkilökunnan välillä sekä niiden vaikutuksia ja puuttumisen keinoja. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa edellä mainituista asioista. Vuoden 2020 ja 2021 työolobarometrien mukaan palkansaajista puolet koki työpaikkakiusaamista vähintään ”joskus” työkavereiden tai esihenkilöiden taholta. Syrjinnällä on todettu olevan vaikutuksia laaja-alaisesti niin työhyvinvointiin, osallisuuteen, tuottavuuteen, sairastavuuteen kuin työurien pituuteenkin. Huonontunut työilmapiiri johtaa sairaspoissaoloihin ja kasvattaa riskiä ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen. Pelkkä kiusaamisen sivusta seuraaminen aiheuttaa hermostuneisuutta, masentuneisuutta sekä uniongelmia. Terveydenhuoltoalalla riski joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi on keskivertoa suurempi muihin aloihin nähden. Työpaikkakiusaaminen on yhteydessä hoidon laatuun ja tuloksiin sekä potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Toimeksiantajana oli Kuopion yliopistollinen sairaala. Tutkimuskohteeksi valikoitui heräämö ja vastaanottokotiutus sekä neljä eri leikkausyksikköä Mitä kuuluu? -kyselyn (2020) tulosten perusteella. Perusjoukkoon valittiin hoitohenkilökunta, anestesialääkärit, kirurgit sekä lähiesihenkilöt kohdeyksiköistä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Tutkimustulokset analysoitiin ja raportoitiin ristiintaulukoinnin, ”khiin toiseen” -testin sekä luokittelun avulla.

Tuloksissa esille nousi useat eri epäasiallisen käyttäytymisen muodot. Työhön liittyvänä asiattomana kohteluna koettiin tiedonvälityksen ulkopuolelle jättämistä (41 %), ongelmien käsittelemättä jättämistä (37 %) sekä asiatonta käsittelyä (34 %) (N=128). Henkilöityneen kiusaamisen muodoista joka toisen mukaan koettiin huomiotta ja tervehtimättä jättämistä, ongelmien vähättelyä sekä selän takana pahan puhumista. Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän tuloksista esille nostettiin kaksimieliset puheet sekä yksityiselämän arvostelu, utelu ja huomauttelu. Vaikutuksina kuvattiin useasti koettuina murehtimista ja turhautuneisuutta sekä voimakkaana oireena kuormittuneisuutta sekä uupumista. Kolmasosa tutkittavista ei ollut puuttunut epäasialliseen käyttäytymiseen, usein pelon tai keinottomuuden vuoksi. Puuttumisen keinoina toivottiin avointa keskustelua, kulttuurin muuttamista sekä jämäkkää ja välitöntä puuttumista.

Tutkimus avasi ilmiön laajuuden ja vaikutusten vakavuuden sekä puutumisen keinoja. Tulokset ovat yhtenäisiä kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Tutkimus antaa aiempaa tarkempaa tietoa, joiden avulla työhyvinvointia voidaan edistää. Hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneempia, joka johtaa houkuttelevaan ja hyvinvoivaan organisaatioon. Hyvät työolot lisäävät pitovoimaa sekä laadukas ja näkyväksi tehty työhyvinvoinnin edistäminen ja parantaminen vahvistavat vetovoimaa. Seurantatutkimuksella voitaisiin näitä asioita edistää entisestään. Jatkotutkimusaiheena tulisi selvittää syitä ja selittäviä tekijöitä epäasialliselle käyttäytymiselle. Syvempää ymmärrystä antaisi tutkimus, jonka kohdejoukkona olisi tekijät. Mielenkiintoista näkökulmaa avaisi myös tutkimus, joka selvittäisi, miten kauan sairaalamaailmassa on edellä mainittua esiintynyt sekä mistä se on mahdollisesti alkanut ja miksi.

According to the 2020 and 2021 working condition barometers, half of wage earners have experienced workplace bullying by co-workers or supervisors at least sometimes. Discrimination has been found to have wide-ranging effects on well-being at work, participation, productivity, as well as morbidity and the length of working careers. A negative work atmosphere leads to absence from work and increases the risk of early re-tirement. Simply watching bullying from the sidelines causes nervousness, depression and sleep problems. In the healthcare sector, the risk of being the target of workplace bullying is higher than on average compared to other sectors. Workplace bullying is connected to the quality of care patients receive and the results of care and it compromises patient safety.

The thesis was commissioned by Kuopio University Hospital. The objective was to investigate discrimination and other inappropriate behavior among staff in the operation units of Kuopio University Hospital. The purpose was to study forms of sexual and gender-based harassment, discrimination, workplace bullying and other inappropriate behavior and their effects, as well as to find ways to prevent them. The research data was collected with a Webropol survey targeted to nursing staff, anesthesiologists, surgeons and immediate supervisors. The research results were analyzed and reported by using cross-tabulation, the chi-squared test, and classification.

Several different forms of inappropriate behavior emerged from the results. They included being left out of in-formation (41%), insufficient mediation of problems (37%) and inappropriate treatment (34%) (N=128). The results showed the respondents had been ignored and had not been greeted, their problems had been belittled and someone had been talking bad behind their back. The results reported sexual and gender-based harassment in form of sexual comments, as well as criticism, curiosity and remarks about private life. The effects were often described as worry and frustration, and as a strong symptom the respondents mentioned distress and exhaustion. One third of the respondents had not intervened in inappropriate behavior they had witnessed, often due to fear or helplessness. As means of intervention, the respondents hoped for open discussion, changing the culture, and firm and immediate intervention.

The research revealed the extent of the phenomenon and the severity of the effects, as well as suggested ways to deal with it. The results are consistent with international research results. The research provides information that can be used to promote well-being at work. Well-being employees are more committed, which leads to an attractive and well-being organization. Good working conditions increase employee retention, and high-quality and visible promotion and improvement of well-being at work strengthen attraction. Follow-up research could promote these issues future by analyzing the reasons for and explanations of inappropriate behavior. An interest-ing perspective would be to study how long this type of behavior has occurred in the hospital world, and where it started and why.