Palkanlaskennan prosessin kehitys tiimityöskentelyn näkökulmasta
Pullinen, Tiina (2022)
Pullinen, Tiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824661
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kohdeorganisaation palkanlaskennan prosessin tehostaminen. Työssä tutkittiin palkanlaskennan prosessin nykytilan haasteita ja saatujen tulosten avulla suunniteltiin sopivia kehitystoimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi. Kohdeorganisaatiossa tapahtui samanaikaisesti useampia muutoksia ja osa muutoksista on myös mukana tässä opinnäytetyössä. Esimerkiksi palkkajärjestelmän vaihtoprojekti oli opinnäytetyön aloitushetkellä alkamassa ja eteni samaan aikaan opinnäytetyön edetessä. Lisäksi organisaation ja etenkin tiimien rakenteeseen tehtiin muutoksia, sekä yksikköön palkattiin uusia työntekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja tälle tutkimusmenetelmälle tyypilliseen tapaan työ koostuu useammasta muutosvaiheesta, joita organisaatiossa tapahtui. Nykytilan kartoituksessa selvitettiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla prosessin haasteita ja kehityskohteita. Muita tiedonkeruun menetelmiä on ollut osallistuminen tiimien työskentelyyn ja erilaisiin palavereihin niin suunnittelun kuin käytännön tekemisen osalta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii palkanlaskenta, tiimi-työskentely ja sen johtaminen, tehokkuus, sekä muutoksen johtaminen.
Määrällisten mittareiden, kuten palkkalaskelman läpimenoajan, palkanlaskennan ajantasaisuuden ja asiakkaiden tyytyväisyyden perusteella on arvioitu, millainen vaikutus tehdyillä toimenpiteillä on ollut prosessin tehokkuuteen. Määrällisiä mittareita on raportoitu kuukausitasolla, joten niitä vertaamalla tehtyihin toimenpiteisiin nähtiin, että esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen heikentää tehokkuutta hetkellisesti, mutta hyvä perehdytys auttaa muutosten eteenpäin viemisessä pidemmällä ajanjaksolla.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja tälle tutkimusmenetelmälle tyypilliseen tapaan työ koostuu useammasta muutosvaiheesta, joita organisaatiossa tapahtui. Nykytilan kartoituksessa selvitettiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla prosessin haasteita ja kehityskohteita. Muita tiedonkeruun menetelmiä on ollut osallistuminen tiimien työskentelyyn ja erilaisiin palavereihin niin suunnittelun kuin käytännön tekemisen osalta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii palkanlaskenta, tiimi-työskentely ja sen johtaminen, tehokkuus, sekä muutoksen johtaminen.
Määrällisten mittareiden, kuten palkkalaskelman läpimenoajan, palkanlaskennan ajantasaisuuden ja asiakkaiden tyytyväisyyden perusteella on arvioitu, millainen vaikutus tehdyillä toimenpiteillä on ollut prosessin tehokkuuteen. Määrällisiä mittareita on raportoitu kuukausitasolla, joten niitä vertaamalla tehtyihin toimenpiteisiin nähtiin, että esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen heikentää tehokkuutta hetkellisesti, mutta hyvä perehdytys auttaa muutosten eteenpäin viemisessä pidemmällä ajanjaksolla.