Hyvin käyttäytyvä lapsi: lapsen kohtaamisen haasteet ja ratkaisut tanssitunnilla

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee lasten kohtaamista tanssituntiympäristössä. Esittelemme tässä työssä viisi tapausesimerkkiä, jotka olemme kohdanneet aidoissa opetustilanteissa alle kouluikäisten lasten tunneilla. Tapausesimerkit on valittu niin, että voimme tuoda näkyväksi lasten kohtaamisen haasteet tanssitunneilla mahdollisimman moniulotteisesti. Jokainen tapaus on kuvailtu mahdollisimman seikkaperäisesti, yksityisyyden suojaa ja anonymiteettiä unohtamatta. Jokaisen tapausesimerkin yhteydessä kuvailemme myös ratkaisun tai ainakin sen, mitä opettaja kussakin tilanteessa on reagoinut ja miten hän on toiminut suhteessa lapseen sekä vanhempiin. Kaikki esimerkit eivät ole saaneet välttämättä niin sanottua lopullista ratkaisua. Tällöin ratkaisut ovat enemmänkin toimintamalleja ja ehdotuksia siitä, miten haasteiden kanssa voi jatkossa pärjätä ja saada tuntitilanteet niin toimiviksi kuin vain suinkin mahdollista.

Työskentelemme molemmat Tanssikoulu TanssinTahdissa päätoimisina opettajina ja tämän työn aineisto on meidän työkokemuksiimme perustuvaa. Työ on autoetnografinen tutkimus, jossa on eniten piirteitä kantaaottavasta autoetnografiasta. Autoetnografisessa tutkimuksessa tulee olla vahva teoreettinen lähtökohta ja selkeät tutkimuskysymykset. Olemme käsitelleet tietoperustassa alle kouluikäisen lapsen kehitystä ja sen haasteita pitäen rajauksen tapausesimerkkien kannalta oleellisissa asioissa.

Kantaaottava autoetnografia pyrkii nostamaan esiin erilaisia asioita ja ilmiöitä, kuvailemaan niitä sekä kertomaan mitä niille pitäisi tehdä. Esimerkit kertovat sekä kuvailevat lastentanssitunnin ilmiöitä ja analyysiosuudessa nostamme esiin ratkaisuehdotuksia teema-analyysin avulla. Työmme tapausesimerkkien pohjalta nostamme esiin kolme isointa teemaa analyysiosuudessa. Ensimmäinen teema käsittelee mitä on hyvä käytös. Miten ja kenen toimesta hyvä käytös missäkin kontekstissa määritellään? Toinen teema käsittelee lastentanssiopettajaa kasvattajana. Kolmanneksi teemaksi muodostuu yhteistyö vanhempien kanssa.

Autoetnografisessa tutkimuksessa tutkijan omat kokemukset ovat tutkimusaineistoa. Näin ollen myös tutkija itse on tutkimuksen kohteena. Tutkijat ovat tämän lisäksi myös tuntitilanteissa auktoriteetti asemassa suhteessa oppilaisiin eli lapsiin. Nämä kaikki asiat on otettu huomioon ja työn tekijöiden haasteellinen asema tutkijana sekä tutkittavana on pyritty avaamaan ja arvioimaan mahdollisimman objektiivisesti.

This thesis focuses on different kind of children and the variety of personalities and situations we as dance teachers have come across in our dance lessons. We are going to present five case examples that we have encountered in real teaching situations. We want to make the challenges of children’s encounters visible as multidimensionally as possible. Each case is described in detail, without forgetting the protection of privacy and anonymity of the child and parents. In connection to each case example, we also describe the solution or at least how the teacher has reacted in the situation and how they have acted in relation to the child and the parents. In this case, the solutions are more like action models and suggestions on how to deal with the challenges in the future and make the class situations function fluently.

We both work at Tanssikoulu TanssinTahti as full-time teachers, and the material of this thesis is based on our teaching experiences. This thesis is based on autoethnographic study and has the most features of an involved autoethnographic study. Autoethnographic study is a research form that must have a strong theoretical starting point and clear research questions. In the theoretical database, we have researched the development of an under-school age child and their challenges, keeping the demarcations to the matters relevant to the case examples.

Involved autoethnography aims to highlight various issues and phenomena’s, describe them and tell what should be done about them. The examples describe the phenomena’s of children’s dance class, and in the analysis part we highlight solutions with the help of a theme analysis. Based on the case examples of our thesis, we highlight the three biggest themes in the analysis part. The first theme deals with a question of good behavior – how and by whom and in which context is good behavior defined? The second theme deals with children’s dance teacher as an educator. The third theme is cooperation with the parents.

In autoethnographic research, the researcher’s own experiences are the research material. Thus, the researcher’s themselves are also objects of the research. In addition, the researchers are also authorities in the class situations in relation to the students, in this case to children. All these issues have been taken into consideration and the challenging position of the authors of this thesis both as a researcher and as research subjects has been tried to set out and evaluated as objectively as possible.