Urheilijan yksilöllisen toimintakyvyn edistäminen moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa

Abstract

Tutkimuksellinen kehittämistyöni tarkoituksena oli kehittää Turun Seudun Urheiluakatemian moniammatillisen asiantuntijaverkoston toimintaa urheilijan yksilöllisen toimintakyvyn edistämiseksi. Työ toteutettiin Turun Seudun Urheiluakatemian ympäristössä.

Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisella tavalla ja aineisto kerättiin laadullisia menetelmiä hyödyntäen. Tiedontuottajina tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistui Turun Seudun Urheiluakatemian eri lajien urheilijoita sekä Urheiluakatemiassa työskenteleviä valmentajia ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Aineisto kerättiin kahta tutkimuskysymystä varten. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin verkkopohjaista kyselylomaketta sekä yhteiskehittelyä. Yhteiskehittelyn menetelminä käytettiin ryhmäkeskustelua ja parityöskentelyä. Verkkokyselyyn osallistui 22 urheilijaa sekä 19 ammattilaista sekä yhteiskehittelyyn 11 ammattilaista. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä muodostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä kvantifioimalla.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan urheilijan yksilöllistä toimintakykyä edistävässä moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa on tärkeää huomioida urheilijan yksilölliset ominaisuudet, toteuttaa toiminta urheilijan omassa toimintaympäristössä ja muodostaa yhteinen ymmärrys toimintatavoista. Ammattilaisten ammatillinen osaaminen oli sekä urheilijoiden että ammattilaisten näkökulmasta hyödyllistä urheilijaa ajatellen. Urheilijoiden näkökulmasta hyvä luottamussuhde ammattilaiseen helpottaa keskinäistä kommunikointia. Vuorovaikutus ja kommunikointi olivat vaadittavia piirteitä toimivalle moniammatilliselle asiantuntijaverkostolle. Tuloksissa nousi esille moniammatillisen asiantuntijaverkoston johtamisen merkitys, jotta moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa toimivilla henkilöillä olisi selkeät roolit ja vastuut. Urheilijoiden ja ammattilaisten näkökulmasta moniammatillisen asiantuntijaverkoston välinen vuorovaikutus sekä toiminnan saavutettavuus olivat selkeimpiä kehityskohteita.

Urheilija tulee huomioida kokonaisvaltaisesti moniammatillisen asiantuntijaverkoston toiminnassa. Urheilijan yksilölliset tekijät huomioidaan sekä valmentautumisessa että ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Moniammatillisen asiantuntijaverkoston apu on nopeasti saatavilla ja toteutuu urheilijan omassa toimintaympäristössä. Moniammatillisen asiantuntijaverkoston tulee olla valmentajajohtoista. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voivat hyödyntää urheiluakatemiassa toimivat moniammatilliset asiantuntijaverkostot sekä vastaavissa olosuhteissa urheilijoiden kanssa toimivat tahot.