Lapsen akuutin kivun arviointi ja hoito: kirjallisuuskatsaus
Turkkelin, Emma; Viherä, Iida (2022)
Turkkelin, Emma
Viherä, Iida
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025264
Tiivistelmä
Lasten kivunhoitoon liittyvät kysymykset ovat merkittävässä roolissa lapsen suotuisan kasvun ja kehityksen kannalta. Hoitamaton kipu voi altistaa lapsen pitkäaikaisille fyysisille ja psyykkisille häiriöille, jonka vuoksi aiheen tutkimus on tärkeää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus lasten akuutin kivun arvioinnista ja hoidosta tutkitun tiedon pohjalta sekä tarjota ajantasainen koonti tämänhetkisestä tutkimuksesta. Tavoitteena on lisätä tietämystä lasten kivunhoidon nykytilasta ja helpottaa tiedonhakua aiheesta kiinnostuneille.
Lasten kivun arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia mittareita, joita käytetään itsearviointiin tai hoitajan tai vanhemman arvion apuna. Esimerkiksi numeerinen mittari ja kipukiila ovat kouluikäisen kivun itsearviointiin soveltuvia mittareita. Kivunhoidossa voidaan käyttää lääkkeettömiä tai lääkkeellisiä keinoja. Näistä lääkkeettömien keinojen, kuten erilaisten audiovisuaalisten menetelmien, tulisi olla aina ensisijaisia niiden turvallisuuden, edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Lasten lääkehoidossa tulee huomioida lasten fysiologiset erot aikuisiin nähden ja erityisesti annostuksen osalta on oltava tarkka. Lasten kipua pyritään hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla, mutta erityisesti kovaa akuuttia kipua hoidetaan myös opioidien avulla.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin internetin tietokannoista Medline, Pubmed, Cinahl, Medic ja Terveysportti. Loput tiedonhausta toteutettiin manuaalisella haulla. Tutkimusaineistoon valittiin yksitoista tutkimusta, joista kymmenen oli kansainvälisiä ja yksi Suomessa toteutettu tutkimus. Kaikki tutkimukset olivat englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Aineistosta poimittiin alkuperäisilmaisuja, jotka pelkistettiin ja ryhmiteltiin ala-, ylä- ja pääluokiksi.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin se, että vaikka aiheesta on tehty paljon tutkimusta, ei lasten kipua arvioida tai hoideta vieläkään riittävällä tasolla. Kouluikäisten lasten kivun arviointiin löytyy tutkimusten perusteella monia käyttökelpoisia mittareita. Tulosten perusteella numeerinen kipumittari oli yleisesti luotettavin mittari kouluikäisten lasten kivun arviointiin. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lääkkeettömänä kivun hoitona muiden lääkkeettömien menetelmien rinnalla on tutkittu positiivisin tuloksin. Lääkehoidossa opioidien käytön mahdollisuuksia tutkitaan yhä enemmän, ja esimerkiksi ketamiinin käyttö intranasaalisesti on noussut tuloksista uutena mahdollisuutena kovan akuutin kivun hoidossa. Kaiken kaikkiaan tämän opinnäytetyön tulosten valossa voidaan kuitenkin todeta, että aiheen tarkemmalle tutkimukselle olisi vielä tarvetta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus lasten akuutin kivun arvioinnista ja hoidosta tutkitun tiedon pohjalta sekä tarjota ajantasainen koonti tämänhetkisestä tutkimuksesta. Tavoitteena on lisätä tietämystä lasten kivunhoidon nykytilasta ja helpottaa tiedonhakua aiheesta kiinnostuneille.
Lasten kivun arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia mittareita, joita käytetään itsearviointiin tai hoitajan tai vanhemman arvion apuna. Esimerkiksi numeerinen mittari ja kipukiila ovat kouluikäisen kivun itsearviointiin soveltuvia mittareita. Kivunhoidossa voidaan käyttää lääkkeettömiä tai lääkkeellisiä keinoja. Näistä lääkkeettömien keinojen, kuten erilaisten audiovisuaalisten menetelmien, tulisi olla aina ensisijaisia niiden turvallisuuden, edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Lasten lääkehoidossa tulee huomioida lasten fysiologiset erot aikuisiin nähden ja erityisesti annostuksen osalta on oltava tarkka. Lasten kipua pyritään hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla, mutta erityisesti kovaa akuuttia kipua hoidetaan myös opioidien avulla.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin internetin tietokannoista Medline, Pubmed, Cinahl, Medic ja Terveysportti. Loput tiedonhausta toteutettiin manuaalisella haulla. Tutkimusaineistoon valittiin yksitoista tutkimusta, joista kymmenen oli kansainvälisiä ja yksi Suomessa toteutettu tutkimus. Kaikki tutkimukset olivat englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Aineistosta poimittiin alkuperäisilmaisuja, jotka pelkistettiin ja ryhmiteltiin ala-, ylä- ja pääluokiksi.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin se, että vaikka aiheesta on tehty paljon tutkimusta, ei lasten kipua arvioida tai hoideta vieläkään riittävällä tasolla. Kouluikäisten lasten kivun arviointiin löytyy tutkimusten perusteella monia käyttökelpoisia mittareita. Tulosten perusteella numeerinen kipumittari oli yleisesti luotettavin mittari kouluikäisten lasten kivun arviointiin. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lääkkeettömänä kivun hoitona muiden lääkkeettömien menetelmien rinnalla on tutkittu positiivisin tuloksin. Lääkehoidossa opioidien käytön mahdollisuuksia tutkitaan yhä enemmän, ja esimerkiksi ketamiinin käyttö intranasaalisesti on noussut tuloksista uutena mahdollisuutena kovan akuutin kivun hoidossa. Kaiken kaikkiaan tämän opinnäytetyön tulosten valossa voidaan kuitenkin todeta, että aiheen tarkemmalle tutkimukselle olisi vielä tarvetta.
