Nuoren resilienssin vahvistaminen toimintaterapiassa: integroiva kirjallisuuskatsaus
Onkamo, Katariina; Mohamoud, Afaf; Pusa, Henrika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125559
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin Nuorisoaseman kanssa. Nuorisoasemalla toimii ahdingonsietoryhmä, jonka tavoitteena on auttaa nuoria toimimaan arjessaan ahdistuksesta huolimatta. Toimintaterapia on Nuorisoasemalla verrattain uusi ammattiala, ja toimintaa halutaan jatkuvasti kehittää. Nuorisoasemalta saatiin toimeksianto etsiä ja koota tutkittua tietoa siitä, millaisten interventioiden kautta ahdingonsietoryhmässä olevien nuorten toimintakykyä voitaisiin tukea.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli siis kartoittaa interventiokeinoja, joilla toimintaterapeutti voi tukea nuoren resilienssin vahvistumista ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa. Myös interventioista saadut hyödyt raportoitiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa resilienssin vahvistamisen interventiokeinoista ahdingonsietoryhmän sisällönkehitystä varten. Ryhmäkonseptia kehittämällä pyritään siihen, että nuoria voitaisiin entistä moninaisemmin keinoin auttaa toimimaan arjessaan ahdistuksen tunteista huolimatta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaun tietokannoiksi valittiin ProQuest Central, CINAHL Complete (Ebsco) ja Pubmed. Artikkeleiden tuli olla englanninkielisiä, vertaisarvioituja, ja niiden tuli olla julkaistu aikavälillä 2015–2022. Karsintavaiheen jälkeen neljä artikkelia valikoitui aineiston analyysiin. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset eriteltiin tutkimuskysymysten mukaan interventiokeinoihin sekä interventioista saatuihin hyötyihin. Sekä interventiokeinoista että hyödyistä muodostettiin luokkia keskenään samankaltaisten havaintojen tiivistämiseksi. Interventiokeinoista muodostettiin kymmenen luokkaa ja hyödyistä 22 luokkaa. Interventiokeinot sisälsivät sekä rinnakkain että ryhmässä tehtävää toimintaa tai harjoituksia, itsereflektiota sekä oman arjen pohtimista ja uudelleen järjestämistä. Hyötyjä raportoitiin laajasti, ja perinteisen oirekeskeisen näkökulman lisäksi tuloksissa esiteltiin erilaisten voimavarojen, ja niiden kautta resilienssin, parantuneen. Kukin luokka ja luokkiin kuuluvat interventiokeinot yhdistettiin myös Inhimillisen toiminnan mallin (MOHO) osa-alueisiin sekä ammatillisen vakuuttavuuden lisäämiseksi että interventiokeinojen moninaisuuden havainnollistamiseksi. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa resilienssin vahvistamisen keinoista. Resilienssi-termi on vasta nouseva termi toimintaterapian alalla, ja tämän opinnäytetyön myötä resilienssi-termin toivotaan saavan lisää näkyvyyttä. Mahdollisena jatkotutkimuskohteen voisivat olla esimerkiksi tämän opinnäytetyön tuloksena tulleiden interventiokeinojen vaikuttavuuden tutkiminen nuorilla, tai vaihtoehtoisesti uuden kirjallisuuskatsauksen tekeminen samasta aiheesta erilaisella resilienssin määrittelyllä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli siis kartoittaa interventiokeinoja, joilla toimintaterapeutti voi tukea nuoren resilienssin vahvistumista ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa. Myös interventioista saadut hyödyt raportoitiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa resilienssin vahvistamisen interventiokeinoista ahdingonsietoryhmän sisällönkehitystä varten. Ryhmäkonseptia kehittämällä pyritään siihen, että nuoria voitaisiin entistä moninaisemmin keinoin auttaa toimimaan arjessaan ahdistuksen tunteista huolimatta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaun tietokannoiksi valittiin ProQuest Central, CINAHL Complete (Ebsco) ja Pubmed. Artikkeleiden tuli olla englanninkielisiä, vertaisarvioituja, ja niiden tuli olla julkaistu aikavälillä 2015–2022. Karsintavaiheen jälkeen neljä artikkelia valikoitui aineiston analyysiin. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset eriteltiin tutkimuskysymysten mukaan interventiokeinoihin sekä interventioista saatuihin hyötyihin. Sekä interventiokeinoista että hyödyistä muodostettiin luokkia keskenään samankaltaisten havaintojen tiivistämiseksi. Interventiokeinoista muodostettiin kymmenen luokkaa ja hyödyistä 22 luokkaa. Interventiokeinot sisälsivät sekä rinnakkain että ryhmässä tehtävää toimintaa tai harjoituksia, itsereflektiota sekä oman arjen pohtimista ja uudelleen järjestämistä. Hyötyjä raportoitiin laajasti, ja perinteisen oirekeskeisen näkökulman lisäksi tuloksissa esiteltiin erilaisten voimavarojen, ja niiden kautta resilienssin, parantuneen. Kukin luokka ja luokkiin kuuluvat interventiokeinot yhdistettiin myös Inhimillisen toiminnan mallin (MOHO) osa-alueisiin sekä ammatillisen vakuuttavuuden lisäämiseksi että interventiokeinojen moninaisuuden havainnollistamiseksi. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa resilienssin vahvistamisen keinoista. Resilienssi-termi on vasta nouseva termi toimintaterapian alalla, ja tämän opinnäytetyön myötä resilienssi-termin toivotaan saavan lisää näkyvyyttä. Mahdollisena jatkotutkimuskohteen voisivat olla esimerkiksi tämän opinnäytetyön tuloksena tulleiden interventiokeinojen vaikuttavuuden tutkiminen nuorilla, tai vaihtoehtoisesti uuden kirjallisuuskatsauksen tekeminen samasta aiheesta erilaisella resilienssin määrittelyllä.