Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla
Piispa, Toni (2022)
Piispa, Toni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225910
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten sosioemotionaalisten taitojen opetusta voitaisiin kehittää alakoulujen etappiluokissa. Tarve kehittämistyölle tuli työelämäkumppanilta Vantaan kaupungilta. Työelämäkumppani toivoi käytännönläheistä kehittämistyötä, josta on hyötyä perustyössäni alakoulun erityisen tuen pienryhmässä. Aihe vähitellen rajautui sosioemotionaalisiin taitoihin ja niiden opetuksen nykytilan tarkasteluun ja kehittämiseen.
Sosioemotionaaliset taitojen ja huono-osaisuuden teoriat muodostavat työn tietoperustan. Sosioemotionaalisista taidoista kirjoitetaan itsesäätelyn, tunnetaitojen, tilannetajuisen käytöksen ja koulukontekstin näkökulmista. Sosiaalisista ongelmista nostan esiin syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen liittyvät suojaavat ja uhkaavat kehityskulut. Opinnäytetyö on toteutettu toimintatutkimuksen menetelmillä. Toteutuksen aineisto kerättiin oppilashaastatteluista ja kahdesta henkilöstön työpajasta. Toteutusten aineistoa dokumentoitiin, litteroitiin ja luokiteltiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Toimintatutkimuksessa käytetyt menetelmät saivat osallistujilta pääosin hyvää palautetta ja osallistumisaktiivisuus oli korkealla tasolla. Oppilaat osasivat vastata kaikkiin haastattelukysymyksiin. Eniten haastetta aiheutti pohtia, miksi sosioemotionaalisten taitojen opetusta järjestetään ja miten opetusta tulisi kehittää. Oppilaat osasivat nimetä, miten opetusta arjessa konkreettisesti järjestetään ja kertoa itsestään. Henkilöstön työpajoihin osallistuivat kaikki ammattilaiset ja he olivat tyytyväisiä vertaistukeen, struktuuriin ja osaamisen jakamiseen. Työryhmät kokivat oppineensa toisiltaan. Työskentelylle toivottiin jatkoa.
Johtopäätöksenä havaittiin, että sosioemotionaalisten taitojen opetuksen kehittämisessä korostui oppilaiden tarve tulla kohdatuksi ja huoltajan taitoja olisi tuettava. Oppilaat halusivat, että aikuiset ovat läsnä ja heillä on aikaa oppilaan asioille. Henkilöstö oli samaa mieltä oppilaiden kanssa kohtaamisen merkityksestä ja nosti sen merkittävämmäksi kuin tietyn toimintatavan tai menetelmän hyödyntämisen opetuksessa. Toinen johtopäätös oli, että oppilaan huoltaja tarvitsee myös tukea taitojen opetteluun. Koulussa opittuja taitoja on tärkeä vahvistaa myös vapaa-ajalla ja silloin huoltajan tietämys sosioemotionaalisten taidoista korostuu. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää tähän opinnäytetyöhön osallistuneiden oppilaiden edistymistä koulupolulla haastattelemalla oppilaita ja opettajia Selvitystyö voisi tehdä näkyväksi etappitoiminnan työn vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden.
Sosioemotionaaliset taitojen ja huono-osaisuuden teoriat muodostavat työn tietoperustan. Sosioemotionaalisista taidoista kirjoitetaan itsesäätelyn, tunnetaitojen, tilannetajuisen käytöksen ja koulukontekstin näkökulmista. Sosiaalisista ongelmista nostan esiin syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen liittyvät suojaavat ja uhkaavat kehityskulut. Opinnäytetyö on toteutettu toimintatutkimuksen menetelmillä. Toteutuksen aineisto kerättiin oppilashaastatteluista ja kahdesta henkilöstön työpajasta. Toteutusten aineistoa dokumentoitiin, litteroitiin ja luokiteltiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Toimintatutkimuksessa käytetyt menetelmät saivat osallistujilta pääosin hyvää palautetta ja osallistumisaktiivisuus oli korkealla tasolla. Oppilaat osasivat vastata kaikkiin haastattelukysymyksiin. Eniten haastetta aiheutti pohtia, miksi sosioemotionaalisten taitojen opetusta järjestetään ja miten opetusta tulisi kehittää. Oppilaat osasivat nimetä, miten opetusta arjessa konkreettisesti järjestetään ja kertoa itsestään. Henkilöstön työpajoihin osallistuivat kaikki ammattilaiset ja he olivat tyytyväisiä vertaistukeen, struktuuriin ja osaamisen jakamiseen. Työryhmät kokivat oppineensa toisiltaan. Työskentelylle toivottiin jatkoa.
Johtopäätöksenä havaittiin, että sosioemotionaalisten taitojen opetuksen kehittämisessä korostui oppilaiden tarve tulla kohdatuksi ja huoltajan taitoja olisi tuettava. Oppilaat halusivat, että aikuiset ovat läsnä ja heillä on aikaa oppilaan asioille. Henkilöstö oli samaa mieltä oppilaiden kanssa kohtaamisen merkityksestä ja nosti sen merkittävämmäksi kuin tietyn toimintatavan tai menetelmän hyödyntämisen opetuksessa. Toinen johtopäätös oli, että oppilaan huoltaja tarvitsee myös tukea taitojen opetteluun. Koulussa opittuja taitoja on tärkeä vahvistaa myös vapaa-ajalla ja silloin huoltajan tietämys sosioemotionaalisten taidoista korostuu. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää tähän opinnäytetyöhön osallistuneiden oppilaiden edistymistä koulupolulla haastattelemalla oppilaita ja opettajia Selvitystyö voisi tehdä näkyväksi etappitoiminnan työn vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden.