Pohjois-Karjalan ensihoidon asiakastyytyväisyyskysely 2013
Pesonen, Petteri; Hämäläinen, Jorma (2014)
Pesonen, Petteri
Hämäläinen, Jorma
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610162
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Pohjois-Karjalan ensihoidon asiakastyytyväisyyttä vuonna 2013. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan ensihoidon laadun näkökulmasta.
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin käyttämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelemaa kyselylomaketta, jota on jo usein hyödynnetty onnistuneesti monessa samantyylisessä tutkimuksessa. Vastaajat valittiin harkinnanvaraisella näytteellä valiten aikajakson 25.9.2013-1.10.2013 välisenä aikana hoidettua 478 potilasta. Kyselylomake lähetettiin postitse, ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia palautui yhteensä 178, jolloin vastausprosentiksi muodostui 37 %. Aineisto lähetettiin analysoitavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Analysoidun aineiston perusteella laadittiin taulukoita ja kuvioita Microsoft Excel -ohjelmistolla tulosten kuvailemiseksi. Myös vapaamuotoiset palautteet käytiin läpi ja luokiteltiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen asiakkaiden olevan yleisesti tyytyväisiä saamaansa ensihoitopalveluun. Myös hätäkeskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä asiakkaat vaikuttivat olevan erityisesti sairaankuljettajien vaatetukseen ja olemuksen siisteyteen sekä sairaankuljettajien ammattitaitoon, käyttäytymiseen ja kohteluun. Tulokset ovat samansuuntaisia Hytösen ja Siposen (2006) toimeksiantajalle aiemmin tekemän asiakastyytyväisyystutkimuksen kanssa. Hätä-keskuksen osalta erityisen tyytyväisiä oltiin potilaan kohteluun puhelun aikana, kun taas aikaisemmassa toimeksiantajalle tehdyssä tutkimuksessa hätäkeskuksen osalta oltiin vastausaikaan. Pientä tyytymättömyyttä esiintyi koskien avun saamisnopeutta, kivun lievityksen riittävyyttä, jatkohoito-ohjeiden antamista sekä sairaankuljettajien tapaa esitellä itsensä ja organisaationsa. Nämä olivat yhteneviä aikaisemman tutkimuksen tulosten kanssa. Hätäkeskuksen osalta tyytymättömyyttä esiintyi puolestaan avun lähettämis-nopeudessa, puhelinohjeistuksessa sekä tiedon saannissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtaosa vastaajista oli palveluun kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä.
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin käyttämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelemaa kyselylomaketta, jota on jo usein hyödynnetty onnistuneesti monessa samantyylisessä tutkimuksessa. Vastaajat valittiin harkinnanvaraisella näytteellä valiten aikajakson 25.9.2013-1.10.2013 välisenä aikana hoidettua 478 potilasta. Kyselylomake lähetettiin postitse, ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia palautui yhteensä 178, jolloin vastausprosentiksi muodostui 37 %. Aineisto lähetettiin analysoitavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Analysoidun aineiston perusteella laadittiin taulukoita ja kuvioita Microsoft Excel -ohjelmistolla tulosten kuvailemiseksi. Myös vapaamuotoiset palautteet käytiin läpi ja luokiteltiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen asiakkaiden olevan yleisesti tyytyväisiä saamaansa ensihoitopalveluun. Myös hätäkeskuksen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä asiakkaat vaikuttivat olevan erityisesti sairaankuljettajien vaatetukseen ja olemuksen siisteyteen sekä sairaankuljettajien ammattitaitoon, käyttäytymiseen ja kohteluun. Tulokset ovat samansuuntaisia Hytösen ja Siposen (2006) toimeksiantajalle aiemmin tekemän asiakastyytyväisyystutkimuksen kanssa. Hätä-keskuksen osalta erityisen tyytyväisiä oltiin potilaan kohteluun puhelun aikana, kun taas aikaisemmassa toimeksiantajalle tehdyssä tutkimuksessa hätäkeskuksen osalta oltiin vastausaikaan. Pientä tyytymättömyyttä esiintyi koskien avun saamisnopeutta, kivun lievityksen riittävyyttä, jatkohoito-ohjeiden antamista sekä sairaankuljettajien tapaa esitellä itsensä ja organisaationsa. Nämä olivat yhteneviä aikaisemman tutkimuksen tulosten kanssa. Hätäkeskuksen osalta tyytymättömyyttä esiintyi puolestaan avun lähettämis-nopeudessa, puhelinohjeistuksessa sekä tiedon saannissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtaosa vastaajista oli palveluun kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä.