Ihmislähtöinen hoiva tehostetussa palveluasumisessa

Abstract

Jokaisella ihmisellä, myös vanhuksella, on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja arvostavaan hoivaan ja hoitoon. Vanhuksen toimintakyvyn heikkenemisen ja hoivan ja hoidon tarpeen kasvaessa ja kotiin annettavien palvelujen riittämättömyyden myötä ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyminen nousee tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi. Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyessä riski muuttua yksilöstä hoivan kohteeksi kasvaa huomattavasti, jos hoivaa toteuttavan yksikön toiminta ja hoitoa ohjaavat periaatteet nojautuvat tehtäväkeskeiseen, hoitajalähtöiseen toimintakulttuuriin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ihmislähtöinen hoiva toteutuu tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda kuva siitä, mistä lähtökohdista ihmislähtöistä hoivaa lähdetään kehittämään sekä tuoda esille kehittämisideoita ihmislähtöisen hoivan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyössä selvitettiin hoitohenkilökunnan kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitkä asiat edistävät ja ehkäisevät ihmislähtöisen hoivan toteutumista tehostetussa palveluasumisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluin, jotka toteutettiin kahtena erillisenä ryhmähaastatteluna heinäkuussa 2022. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä, heistä yksi oli sairaanhoitaja ja muut lähihoitajia. Haastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitohenkilökunta pitää tärkeänä, hoivaa ohjaavana ajatuksena sitä, että vanhukset voivat kokea olevansa merkityksellisiä ja, että heidät nähdään yksilöinä. Hoitohenkilökunta pyrkii omalla toiminnallaan ottamaan huomioon ja toteuttamaan vanhusten toiveita ja mielipiteitä osana heidän arkipäistä elämäänsä.

Tuloksissa nousi esille, ettei vanhusten aiempaa elämää juurikaan tunneta, tietoa on rajallisesti saatavilla ja se keskittyy pääsääntöisesti vanhusten sen hetkiseen vointiin ja fyysiseen toimintakykyyn. Vanhusten elämäntarinan ja aiempien tapojen selvittämiseksi, tiedon jakamiseksi tai tietojen hyödyntämiseksi tehostetun palveluasumisen yksikössä ei ole käytössä yhdenmukaista toimintatapaa, joka edistäisi ihmislähtöisen hoivan toteutumista.

Omaisten roolia vanhusten yksilöllisen, ihmislähtöisen hoivan toteutumisen kannalta ja vanhuksen aiempaan elämään tutustumiseksi pidettiin tärkeänä, mutta heidän asiantuntemustaan vanhuksesta ei hyödynnetä riittävästi. Ihmislähtöisen hoivan toteutumisen esteeksi nousi myös tehtäväkeskeinen toimintakulttuuri, jossa vanhusten arkipäiväistä elämää ohjaa ja määrittää heidän perushoitoonsa liittyvät asiat. Perushoidon lisäksi aika ja resurssit muovaavat ja määrittävät edelleen vahvasti vanhusten hoivaa.

Tulosten perusteella tehostetun palveluasumisen yksikössä tarvitaan toimintakulttuurin muutosta ihmislähtöisen hoivan toteutumiseksi. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä osana ihmislähtöisen hoivan kehittämistä.