Toimintaterapian mahdollisuudet työterveyshuollossa: kirjallisuuskatsaus terapeuttisista strategioista ja toimintaterapeutin roolista työhön paluun prosesseissa
Keisala, Emmi; Kuusela, Venla (2022)
Keisala, Emmi
Kuusela, Venla
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120226045
Tiivistelmä
Työkyky ja vastuu sen tukemisesta kuuluvat työntekijöiden osalta ensisijaisesti työterveyshuollolle. Toimintaterapeuttiliitto on nostanut esiin toimintaterapian mahdollisuudet työkyvyn tukemisessa. Kuitenkaan toimintaterapeuteilla ei ole lainmukaista oikeutta työskennellä ammattilaisina työterveyshuollossa työkyvyn teemojen äärellä. Aihe opinnäytetyöhön nousi sekä omasta kiinnostuksestamme työkykyyn liittyen että aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kansainvälisten tutkimusten kautta, miten terapeuttisia strategioita on hyödynnetty työhön paluun prosesseissa toimintaterapian näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyö tarkasteli toimintaterapeutin roolia näissä prosesseissa. Löydettyjä tuloksia peilattiin nykyisen suomalaisen työterveyshuollon käytäntöihin. Opinnäytetyön toivotaan nostavan lisäkeskustelua toimintaterapian keinoista työkyvyn tukemisessa ja erityisesti työhön paluun prosesseissa kansainvälisten tutkimusten kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti. Taustateoriana sekä teoriaosuudessa että tulosten raportoinnissa on hyödynnetty yhtä toimintaterapian keskeisimmistä teorioista, inhimillisen toiminnan mallia. Opinnäytetyön aineisto koostuu viidestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista.
Tulokset osoittivat, että toimintaterapeutit käyttävät monipuolisesti inhimillisen toiminnan mallista nousevia terapeuttisia strategioita asiakkaidensa työhön paluun prosesseissa. Eniten mainintoja nousi tunnistamisen ja valmentamisen strategioista. Toimintaterapeutin ammattitaito työn muokkauksen, työvalmiuksien harjoittelun sekä työympäristön arvioinnissa nousivat keskeisiksi teemoiksi. Toimintaterapeuttien roolit jakautuivat aineistossa pääasiassa kahteen luokkaan: terapiatyötä tekeviin ja prosessia koordinoiviin terapeutteihin.
Opinnäytetyömme vahvisti näkemystämme toimintaterapian mahdollisuuksista tukea työntekijän työhön paluuta. Toimintaterapian keinot ovat myös helposti sovitettavissa työterveyshuollon palveluihin. Työterveyshuollon palvelujen epätasa-arvoisuus ja lakitekijät koskien toimintaterapeutteja työterveyshuollon ammattilaisina asettavat kuitenkin tiettyjä ratkaistavia haasteita ennen kuin toimintaterapian tuomat hyödyt saataisiin kokonaisvaltaisesti osaksi työterveyshuoltoa. Ala kaipaa suomalaista tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin toimintaterapian mahdollisuuksia työterveyshuollossa, koska kansainvälisesti samanlaista tutkimustyötä on myös melko niukasti saatavilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti. Taustateoriana sekä teoriaosuudessa että tulosten raportoinnissa on hyödynnetty yhtä toimintaterapian keskeisimmistä teorioista, inhimillisen toiminnan mallia. Opinnäytetyön aineisto koostuu viidestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista.
Tulokset osoittivat, että toimintaterapeutit käyttävät monipuolisesti inhimillisen toiminnan mallista nousevia terapeuttisia strategioita asiakkaidensa työhön paluun prosesseissa. Eniten mainintoja nousi tunnistamisen ja valmentamisen strategioista. Toimintaterapeutin ammattitaito työn muokkauksen, työvalmiuksien harjoittelun sekä työympäristön arvioinnissa nousivat keskeisiksi teemoiksi. Toimintaterapeuttien roolit jakautuivat aineistossa pääasiassa kahteen luokkaan: terapiatyötä tekeviin ja prosessia koordinoiviin terapeutteihin.
Opinnäytetyömme vahvisti näkemystämme toimintaterapian mahdollisuuksista tukea työntekijän työhön paluuta. Toimintaterapian keinot ovat myös helposti sovitettavissa työterveyshuollon palveluihin. Työterveyshuollon palvelujen epätasa-arvoisuus ja lakitekijät koskien toimintaterapeutteja työterveyshuollon ammattilaisina asettavat kuitenkin tiettyjä ratkaistavia haasteita ennen kuin toimintaterapian tuomat hyödyt saataisiin kokonaisvaltaisesti osaksi työterveyshuoltoa. Ala kaipaa suomalaista tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin toimintaterapian mahdollisuuksia työterveyshuollossa, koska kansainvälisesti samanlaista tutkimustyötä on myös melko niukasti saatavilla.