Donorspesifisen vasta-aineen merkitys maksansiirrossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Donorspesifisen vasta-aineen (DSA) merkitys muiden elinsiirteiden toiminnassa on ollut selkeä, mutta maksan osalta se on ollut epäselvä. Tutkimustieto on ristiriitaista, mutta on kuitenkin pystytty osoittamaan DSA:lla olevan yhteys maksasiirteen toimintaan ja potilaan elinikään. DSA-pitoisuuden mittaamiseen ei ole käytössä yhtenäisiä tai standardisoituja menetelmiä eikä sille ole määritelty merkitsevää raja-arvoa diagnostiseksi työkaluksi. Tätä ilmiötä on tärkeätä tarkastella sekä tutkia tulevaisuudessa onnistuneen hoidon takaamiseksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää donorspesifisen vasta-aineen merkitystä maksansiirrossa sekä sen mahdollista kliinisesti merkitsevää raja-arvoa. Tavoitteena oli selvittää, mitä aiheesta tiedetään tällä hetkellä ja luoda katsaus aiheeseen.

Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus alkoi tutkimuskysymysten määrittämisestä, jonka jälkeen haettiin aineistot ja lopuksi analysoitiin sekä raportoitiin tulokset. Aineistoja valikoitui mukaan 12 kappaletta sisältäen tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tuloksia tarkasteltiin kliinisen merkityksen, hoidollisen merkityksen ja keskeisten MFI-arvojen osalta. Mahdollisia DSA:n merkityksiä maksansiirrossa ovat vasta-ainevälitteisen hyljintäreaktion kehittyminen, jonka vaikutukset potilaalle voivat pahimmillaan olla maksansiirteen menettäminen ja kuolleisuuden riskin suureneminen sekä toisena riskien hallinta, joka kattaa riskipotilaiden seulonnan ja seurannan. DSA-positiivisuudelle on käytössä monia eri raja-arvoja. DSA:n vaikutukset maksansiirteeseen konkretisoituvat enemmän, mitä korkeampi MFI-arvo on. Tuloksista käy ilmi, että aiheesta on tutkimusvajetta ja mahdollisten kliinisesti merkittävien sekä yleisesti käytettävien raja-arvojen asettaminen vaatii tulevaisuudessa lisää tutkimusta. Tällä hetkellä DSA:n MFI-arvoa voitaisiin kuitenkin käyttää suuntaa antavana viittauksena yhdessä muiden diagnostisten tekijöiden kanssa.

The role of donor-specific antibody (DSA) in the function of other organ transplants has been clear, but it has been unclear in the case of the liver. The research data is conflicting, but it has nevertheless been able to show that DSA has a connection with the function of the liver transplant. It is important to examine and study this phenomenon in the future to guarantee successful treatment.

The purpose of this thesis was to find out the importance of donor-specific antibody in liver transplantation and its possible clinically significant threshold value. The goal was to find out what is currently known and to create an overview of the subject.

The thesis is a descriptive literature review. The descriptive literature review began with the determination of the research questions, after which the material was searched and finally the results were analyzed and reported. 12 pieces were selected including studies and literature reviews. The data was analyzed using inductive content analysis.

Possible implications of DSA in the liver transplantation are the development of an antibody-mediated rejection, which worst impacts for the patient are loss of the liver transplant and an increase in the risk of mortality, as well as risk management, which covers the screening and follow-up of at-risk patients. Many different threshold values are used for DSA positivity. The effects of DSA on the liver transplant become more concrete if the MFI value is higher. The results show that there is a lack of research on the subject and setting possible clinically significant and commonly used threshold values will require more research in the future. For now, however, the MFI value of DSA could be used as an indicative reference in combination with other diagnostic factors.